Edellinen
1.
Tulvii riemu sydämeeni,
rajaton ilo on
niellyt kyyneleeni.
Enkellaulut eksyneille
raikuvat, kaikuvat:
Kristus syntyi teille!
2.
Tänne sankarina kulkee
Aurinko, kaikki jo
surun portit sulkee.
Hän on hauras lapsi aivan
ottaakseen harteilleen
ihmislasten vaivan.
3.
Luoja leppyy vihastansa,
maailmaan kavalaan
antaa kalleimpansa.
Istuimelta pyhän taivaan
astuu hän elämän
ahdinkoon ja vaivaan.
4.
Miksi kääntyisi hän tieltään,
painaahan maailman
hätä hänen mieltään?
Miksei tulisi hän tuomaan
armoaan, kutsumaan
meitä Isän huomaan?
5.
Jos hän täällä säikähtäisi
kohdata kauhua,
taivaaseen hän jäisi.
Jos hän halveksisi meitä,
karttaisi varmasti
tuskan, vihan teitä.
6.
Kaiken, kaiken rikkomamme,
pahuuden, kurjuuden
kantaa Karitsamme,
kuolemamme kauhut kohtaa,
voittonsa voimalla
rauhaan, iloon johtaa.
7.
Seimelleen hän kutsuu meitä
hymyillen, hoitaen
huoliin nääntyneitä:
”Kaikki vaivat tuokaa tänne,
kaiken teen uudelleen,
alkaa elämänne.”
8.
Eijaa! Joukoin sinne juostaan,
kutsuvan, hehkuvan
rakkauden huostaan.
Tähti syttyy elämäämme,
laulamaan, palvomaan
rakkautta jäämme.
9.
Tulkaa! Täällä kipu suurin
kevenee, puhkaisee
valo vihan muurin.
Lientyy ristin taakka – saahan
seimeltä tähyillä
täyden ilon maahan.
10.
Tulkaa tunnontuskissanne
vaivaiset, syntiset
syliin Jumalanne.
Lohdun, lääkityksen saavat
ilkeät iskemät,
kuolettavat haavat.
11.
Köyhyydestä elämänne
saapukaa, kahmikaa
uskonkäsillänne:
täällä loistaa kirkkain kulta!
Lahjoja lapselta
saatte siunatulta.
12.
Kunpa, lapsi, aina saisin
sinua halata –
sitä haluaisin!
Saavuit meille elämäksi,
minulle köyhälle
kaikkeen riittäväksi.
13.
Syyllisyys ei enää paina.
Tahraton vaate on
ylläni nyt aina,
vaan on sinun syntitaakka,
sinä sen vaieten
kannat ristiin saakka.
14.
Syyni, syntini pois heität,
kunniaan ihanaan
kelvottoman peität.
Lahjan, taivaan tuoksun tuoneen
ruusun saan loistamaan
loukkoon sydänhuoneen.
15.
Sinne, Jeesus, sinut suljen,
elämän häipyvän
seurassasi kuljen.
Niin myös nousen ikuisuuteen,
kiittäen, riemuiten
elämääni uuteen.
