Virsi 379: Herralle tiesi anna
379

Herralle tiesi anna

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Herralle tiesi anna,
hän taivaat johdattaa,
ja hänen viittaustaan
maailmat noudattaa.
Hän meren kuohut tyyntää
ja myrskyt raivoisat.
Kun hänen tietään kuljet,
turvassa vaellat.

2.
Herraasi luota aina,
hän johtaa parhaiten
niin menestyksen päivät
kuin päivät murheitten.
Ei itku, huoli auta,
odota Jumalaa.
Myös ristin antaessaan
hän siunaa, rakastaa.

3.
Herrasi tietää kaikki,
neuvonsa parhain on,
on viisas toimissansa,
voimassaan rajaton.
Uskollisesti täyttää
hän lupauksensa.
Hän merten kuilut kuivaa,
jos niin on tahtonsa.

4.
Ja vaikka vastaan ryntäis
myös vallat helvetin,
hän armopäätöksensä
vie voittoon kuitenkin.
Kun Herra armollansa
sinua hoitaa saa,
hän pyhäin joukkoon viimein
taivaaseen johdattaa.

Lisää suosikkeihin
Paul Gerhardt 1653. Suom. Sionin Kannel 1892, komitea 1937. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Saksassa 1546.
Sama sävelmä: 101 | 533
Luokitus: Jumalan varjelus ja johdatus

Virren tarina

379 Herralle tiesi anna

Befiehl du deine Wege

Akrostikon selitetään yleensä runoksi, jonka säkeiden tai säkeistöjen ensimmäiset kirjaimet muodostavat sanan. Tällainen taiturointi oli suosittua 1600- ja 1700-luvulla. Tavallista oli, että näin piilotettiin runoon sen henkilön nimi, jolle runo oli omistettu, tai sitten kirjoittajan oma nimi.

Eräs akrostikonin laji on runo, jonka säkeistöjen ensimmäisistä sanoista muodostuu lause. Saksalaisella kielialueella tunnetuin tällainen runo on epäilemättä Paul Gerhardtin (1607-1676) virsi Herralle tiesi anna. Sen alkukielisestä, 12-säkeistöisestä tekstistä voi tällä tavoin lukea lauseen: "Befiehl dem Herrn deine Wege und hoffe auf ihn, er wird's wohl machen." Se on psalminjae, joka kuuluu suomeksi näin: "Anna tiesi Herran haltuun, turvaa häneen. Hän pitää sinusta huolen" (Ps. 37:5).

Virressään Gerhardt tutkistelee ja syventää psalmitekstiä. Eipä ihme, että tästä lohdutusvirrestä on Saksassa tullut peräti rakastettu; sen kanssa suosiosta kilpailee lähinnä Lutherin "Jumala ompi linnamme". Toisille kielille käännettäessä on jouduttu luopumaan akrostikonista, ja silloin virttä on myös voitu lyhentää. Niinpä sen ensimmäinen suomennos evankelisen liikkeen Siionin Kanteleesssa 1892 käsitti viisi säkeistöä.

Uutena suomennoksena Herralle tiesi anna tuli vuoden 1938 virsikirjaan ja siitä edelleen nykyiseen. Näin me tunnemme tämän Gerhardtin mestarillisen luomuksen nelisäkeistöisenä tiivistelmänä.

Liittymiä samaan psalminjakeeseen löytyy virsikirjasta muitakin. Helposti mieleen tulevia esimerkkejä ovat virret 389 "Jumalan haltuun anna" (Oilenius) ja 393 "Vakaana Herran teitä vaella ainiaan" (Wallin). Kun elämä ei ole huoletonta ja murheetonta, tarvitsemmekin muistutusta tästä: "Herraasi luota aina, / hän johtaa parhaiten / niin menestyksen päivät / kuin päivät murheitten" (379:2).

Virren saksalainen sävelmä ei ole sama, jolla tätä virttä Saksassa lauletaan.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.