Virsi 380; Herra, hoida lastasi
380

Herra, hoida lastasi

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Herra, hoida lastasi,
yksin en voi käydä.
Auta, ettei mieltäni
turhat huolet jäydä.
Nostit laupeudessas
minut kuolemasta,
lahjojasi, armias,
annat nyt ja vasta.

2.
Ruumiini ja sieluni
olkoot hoidossasi,
elämäni, voimani
sainhan lahjoinasi.
Kasteen armon autuaan
soit ja armopöydän,
sanaa kutsut kuulemaan,
niistä turvan löydän.

3.
Suojaa, Herra, kotini,
hoivaa rakkaitani.
Siunaa arkitoimeni
kutsumuksessani.
Neuvo hallitusta maan.
Opettajat saata
oppilaitaan ohjaamaan
kohti taivaan maata.

4.
Kaitse tiellä autuuden
valoon kutsutuita,
etsi mailta varjojen
lapsiasi muita.
Nosta nälkään nääntyneet,
taita leipää heille.
Kuivaa murheen kyyneleet,
anna ilo meille.

5.
Kaiken armostasi sain,
myöskin taakat täällä.
Viimeiseksi sinä vain
seisot multain päällä.
Voiton seppeleeni saan
kerran lahjanasi,
luokses pääsen laulamaan,
Herra, kiitostasi.

Lisää suosikkeihin
Ludämilie Elisabeth von Schwarzburg-Rudolstadt 1682. Suom. Martti Ruuth 1903, Jaakko Haavio 1962. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Johann Crüger 1653.
Sama sävelmä: 175 | 483
Luokitus: Jumalan varjelus ja johdatus

Virren tarina

380 Herra, hoida lastasi

Sorge, Vater! sorge du

Virsikirjamme varhaisimpia naisrunoilijoita on tämän virren kirjoittaja, kreivitär Ludämilie Elisabeth von Schwarzburg-Rudolstadt (1640-1672).

Nuori kreivitär oli yhdessä sisarustensa kanssa saanut opetusta muun muassa latinan kielessä sekä kirkkoisien ja oman aikansa hengellisen kirjallisuuden tuntemisessa. Ludämilie Elisabeth oli sisaruksista lahjakkain. Kun Heidecksburgin linnan nuoret sitten saivat kotiopettajakseen virsirunoilijanakin tunnetun Ahasverus Fritschin, tämä sai esiin oppilaidensa runolliset lahjat. Sekä Ludämilie Elisabeth että hänen kasvattisisarensa ja serkkunsa Ämilie Juliane kehittyivät niin taidollisesti kuin hengellisesti toistensa rinnalla, ja kummastakin tuli merkittävä virsirunoilija. (Jälkimmäinen solmi sitten avioliiton kasvattiveljensä, Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaan Antonin kanssa, ja hänestä tuli rakastettu "maan äiti". Hänen virsiään ei ole meidän virsikirjassamme.)

Ludämilie Elisabeth sepitti yli 200 virttä. Hän ei niitä kirjoittaessaan ajatellut, että ne julkaistaisiin tai että niitä laulettaisiin kirkossa. Jokunen niistä ilmestyi ehkä jo ennen hänen kuolemaansa. Ludämilie Elisabeth kuoli 32-vuotiaana tuhkarokkoon. Viisitoista vuotta myöhemmin Ämilie Juliane ja Anton, runoilijan käly ja veli, antoivat hänen runonsa julkaistavaksi. Kokoelma sai nimen Die Stimme der Freundin (Ystävättären ääni), mikä tarkoitti sitä, että runoilija oli Jeesuksen ystävätär.

Virren Herra, hoida lastasi lähtökohtana on Pietarin kirjeen sana: "Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen" (1. Piet. 5:7). Virren suomensi 1903 Martti Ruuth laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä ("Pidä murhe minusta"). Kuusikymmentä vuotta myöhemmin se otettiin virsikirjan lisävihkoon Jaakko Haavion uutena suomennoksena, jonka pohjana on piispa U. L. Ullmanin ruotsinnos.

Virren sävelmä kuuluu niihin ydinkoraaleihin, joita Berliinin Nikolainkirkon kanttori Johann Crüger (1598-1662) sävelsi maineikasta virsikirjaansa Praxis pietatis melica (’Hurskausen harjoitus lauluin’) varten.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.