Virsi 536; Kristus, valo valkeuden
536

Kristus, valo valkeuden

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Kristus, valo valkeuden,
Isän Poika iäinen,
armostasi jälleen uuden
päivän saamme suloisen.
Valo varjot hajottaa,
salatutkin paljastaa,
nostaa kaikki levoltansa
työhön kutsumuksessansa.

2.
Saakoon Henki rakastava
sydämemme lämmittää,
että kova, paha sana
tänään lausumatta jää.
Katso, Herra, eksymme.
Työmme, ajatuksemme
meidät ilman Henkeäsi
vievät kauas edestäsi.

3.
Anna, Jeesus, valon loistaa
synnin yöhön pimeään,
epäusko meistä poistaa,
auttaa uuteen elämään.
Kirkkaan armon valolla
murheen pilvet hajota.
Kulje tänään vierellämme,
Jeesus, parhain ystävämme.

4.
Rauha seurakunnassasi
väkevänä virratkoon.
Rauha sinun armostasi
isänmaata suojatkoon.
Estä riidat, vääryydet,
sodat, onnettomuudet.
Toimillemme, hankkeillemme
viisautta rukoilemme.

5.
Uskon lamppu lakkaamatta
öljystäsi loistakoon,
käymään tietä oikeata
Pyhä Henki johtakoon.
Päästä meidät pahasta,
anna rauha taivaassa
iloisesti kiittääksemme
armostasi, Jeesuksemme.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Säk. 1–3 Martin Opitz 1634. Ruots. ja säk. 4–5 Johannes Melartopaeus 1664. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Elias Lönnrot 1872, Anna-Maija Raittila 1984. | Sävelmä: Johann Schop 1642.
Sama sävelmä: 209 | 470 | 751 | 825 | 832 | 834 | 838 | 842 | 843 | 845 | 846 | 847 | 848 | 849 | 850 | 851
Luokitus: Aamu ja ilta

Virren tarina

536 Kristus, valo valkeuden

O Licht geboren aus dem Lichte

Muuan Bachin suosittu urkukoraali mainitaan meillä usein nimellä Kristus, valo valkeuden – näillä sanoilla alkavan virren mukaan. Sen sävelmään se tietysti perustuukin, mutta Bachilla (kantaatissa 147) tämä koraali alkaa sanoilla "Jesus bleibet meine Freude" – 'Jeesus pysyy ilonani'. Alun perin kyseisen sävelmän loi Johannes Schop (n. 1590-1667) Johann Ristin iltavirteen "Werde munter, mein Gemüte" eli siihen, joka oli mukana vielä edellisessä virsikirjassamme ja alkoi sanoilla ”Käy nyt, sielu sekä mieli” (1938:548).

Bach käytti jo koraalin tasatahtista versiota. Schopin kynästä lähteneenä sävelmä oli iloisempi; niinpä se alkoi kepeällä kahden kahdeksasosanuotin kohotahdilla. Sellaisena sen löytää vuoden 1702 ensimmäisestä koraalikirjastamme Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja (nro 375 "Käy nyt sielun caikell mielell").

Aamuvirren Kristus, valo valkeuden alkusanat tuovat mieleen Nikean uskontunnustuksen, jossa sanotaan että Jeesus Kristus on "Valkeus Valkeudesta". Virren tekijäksi on merkitty Martin Opitz (1597-1639). Julkaisemallaan runousopilla hän vaikutti suorastaan lainlaatijan tavoin tarkoituksenaan, että saksalaiset oppisivat jäljittelemään niitä, jotka olivat päässeet heitä pitemmälle runon sepittämisen taidossa. Hänen opetuksillaan olikin myönteinen vaikutus Saksan runouteen, myös virsirunouteen.

Kristus, valo valkeuden on Opitzin omista virsistä tunnetuin. Hänen sepittämässään virressä oli kuitenkin vain kolme säkeistöä. Kun suomalainen, Inkerinmaalla pappina toiminut Johannes Melartopaeus käänsi sen ruotsiksi 1664, virsi sai lisää sekä pituutta että sisältöä – ja uuden runomitankin, niin että sen sävelmäksi saattoi tulla Johannes Schopin kaunis koraali. Tähän ruotsinnokseen – jossa kyllä 4. ja 5. säkeistö ovat Melartopaeuksen omaa tekstiä – pohjautuu virren suomennos.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.