Laulu 751; Soikoon kiitos Jumalalle
751

Soikoon kiitos Jumalalle

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Soikoon kiitos Jumalalle,
Herrallemme kunnia!
Hän on meihin katseen luonut,
lunastanut kansansa.
Pelastajan väkevän
nostanut on meille hän,
täyttänyt on lupauksen,
profeettojen julistuksen.

2.
Hän on meidät vapahtanut
vihollisten vallasta,
laupeuden osoittanut,
uskollinen Jumala.
Liiton kanssa isien
hän on tehnyt ikuisen,
eikä unohtanut Herra
valaa, jonka vannoi kerran.

3.
Palvella me häntä saamme
pelotta ja vapaina,
pyhinä ja vanhurskaina
päivinämme kaikkina.
Hänen edessänsä on
vihamies niin voimaton.
Käsi sen ei meihin yllä,
Herra meitä suojaa kyllä.

4.
Tätä lasta, Johannesta,
profeetaksi kutsutaan.
Herran edellä hän kulkee,
lähtee tietä raivaamaan.
Niin saa kansa tuntea
pelastuksen lahjana.
Herran armo meitä kantaa,
anteeksi hän synnit antaa.

5.
Jumalamme hyvyydessään
kansaansa näin armahtaa:
Aamun koiton korkeudesta
näkee kuolon varjon maa.
Rauhan tielle jalkamme
ohjaa kirkas valo se.
Kiittäkäämme Jumalaamme,
avun häneltä me saamme.

Lisää suosikkeihin
Niilo Rauhala 1997. | Sävelmä: Johann Schop 1642.
Sama sävelmä: 209 | 470 | 536 | 825 | 832 | 834 | 838 | 842 | 843 | 845 | 846 | 847 | 848 | 849 | 850 | 851
Luokitus: Lauluja