Virsi 470; Kirkkaat riemun äänet soivat
470

Kirkkaat riemun äänet soivat

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Kirkkaat riemun äänet soivat
tänään sydämessäni.
Muistot kiitosmielen toivat,
niistä kiitän nöyrästi.
Herra antoi elämän,
kaiken hyvin johti hän,
tähän asti armossansa
siunannut on lahjoillansa.

2.
Halki elinpäivieni
tieni hän on avannut,
riemut, murheet matkalleni
viisaasti on jakanut.
Vaikeinakin päivinä
Herra oli lähellä,
rakkauden voimin kantoi,
murheeseenkin toivon antoi.

3.
Yli ihmisymmärryksen
nousee Herran ajatus.
Lohdutuksen, tyyntymyksen
luo vain taivaan rakkaus.
Mitä ymmärtänyt en,
siitäkin tuon kiitoksen.
Ansainnut en lahjojasi,
olet suuri armossasi.

4.
Siitä, Herra, tahdon kiittää
yli kaiken tänäänkin,
että uusi armo riittää,
kantaa sanoin siunaavin.
Seurakunnassasi saan
nyt jo osan autuaan.
Hoida tieni hallussasi,
että säilyn lapsenasi.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Niilo Rauhala 1976. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Johann Schop 1642.
Sama sävelmä: 209 | 536 | 751 | 825 | 832 | 834 | 838 | 842 | 843 | 845 | 846 | 847 | 848 | 849 | 850 | 851
Luokitus: Koti ja perhe

Virren tarina

470 Kirkkaat riemun äänet soivat

Syntymäpäivää juhlistamaan kuuluu kiitosvirsi. Virsikirjassa on aivan erityinen syntymäpäivävirsi, Niilo Rauhalan kirjoittama Kirkkaat riemun äänet soivat. – Sen naapurina olevan nimipäivävirren 469 "Kun nimipäiväni on tänään" alkusanat jo ilmaisevat sen tarkoituksen, mutta syntymäpäivävirsi olisi oikeastaan tarvinnut oman otsikkonsa tullakseen huomatuksi.

Niilo Rauhala (1936-) kirjoitti syntymäpäivävirtensä, kun lestadiolaisten laulukirjaa uudistettiin, ja se ilmestyi siis ensi kerran Siionin lauluissa 1976.

Syntymäpäivä nostaa mieleen muistoja elämän varrelta. "Muistot kiitosmielen toivat, / niistä kiitän nöyrästi." Herra on siunannut lahjoillaan. "Riemut, murheet matkalleni viisaasti on jakanut" on hyvä ja myös harvinainen ilmaisu; Seppo Suokunnas arvelee, että sen tyyppistä ei vanhoista virsistä ja hengellisistä lauluista löytyne. Se on nöyrä tunnustus, sillä "yli ihmisymmärryksen nousee Herran ajatus". Me voimme vain kiittää siitäkin, mitä emme ole ymmärtäneet (säk. 3).

Syntymäpäivänä, uuden vuoden alkaessa, ajatus ei suuntaudu vain elettyyn, vaan myös eteenpäin. Siksi virteen sisältyy myös kiitos siitä, että "uusi armo riittää, kantaa sanoin siunaavin". Virren päättää yksinkertainen, teeskentelemätön rukous: "Hoida tieni hallussasi, että säilyn lapsenasi."

Virren sävelmä, Johann Schopin (n. 1590-1667) koraali 1600-luvulta, soi Johann Sebastian Bachin kantaatin 147 kummankin osan riemuitsevana päätöksenä. Koko kantaatin loppukoraali alkaa sanoilla "Jesus bleibet meine Freude" – Jeesus pysyy ilonani. Tämä Bachin koraali, milloin se esitetään esim. urku- tai pianosovituksena, tunnetaan meillä nimellä "Kristus, valo valkeuden" eli virren 536 alkusanoilla. Mutta sehän voisi tuoda mieleen myös syntymäpäivävirren: Kirkkaat riemun äänet soivat.

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 536 tarinan yhteydessä.