Laulu 825; Armo suuren Jumalamme
825

Armo suuren Jumalamme

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Armo suuren Jumalamme
avarasti hengittää,
hoitaa meitä matkallamme
kohti rantaa seestyvää.
Edessä on ensin yö,
johon pelon aalto lyö.
Mutta kuolemankin säällä
Herra kulkee vetten päällä.

2.
Taivas kaartuu lempeänä
yllä katseen hiipuvan.
Armo kantaa väkevänä
ruumiin, sielun uupuvan.
Kuolemamme ahdingon
Jeesus kohdannut jo on.
Hän on noussut kuolon alta,
hänellä on kaikki valta.

3.
Kaipauksen askelissa
suru kauas tähyää.
Muistoissamme kaipaavissa
kiitosmieleen mennyt jää.
Kiitos, Herra, matkasta!
Ole tienä, valona.
Näytä meille määränpäämme,
käsiisi me täällä jäämme.

4.
Kädellään näin Herra meitä
painaa sekä kohottaa,
nostaa silmiin kyyneleitä,
kuivumaan ne jälleen saa.
Kerran juhlan autuaan
Herra antaa taivaassaan,
kun hän meitä rakkaitansa
ohjaa sinne sanallansa.

Lisää suosikkeihin
Niilo Rauhala 2001. | Sävelmä: Johann Schop 1642.
Sama sävelmä: 209 | 470 | 536 | 751 | 832 | 834 | 838 | 842 | 843 | 845 | 846 | 847 | 848 | 849 | 850 | 851
Luokitus: Lauluja (kirkolliset toimitukset)