Virsi 535; Taas alkaa kiitoksella
535

Taas alkaa kiitoksella

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Taas alkaa kiitoksella
nyt tahdon päiväni,
veisuulla iloisella
käyn, Herra, eteesi.
Rukoilen sinua,
ah, siunaa minua,
synneistä minut päästä,
tuskista kirvoita.

2.
Tahdothan, Herra, kuulla,
kun pyydän armoa,
en voimalla voi muulla
sinua palvella.
Taas suojaa kotini
ja esivaltani.
Haltuusi luottavasti
myös annan itseni.

3.
Nimesi suuren tähden
armosi löytää suo.
Taas avukseni lähde,
sauvaksi sana tuo.
Varjele henkeni,
ruumiini, sieluni,
hallitse ajatukset,
hillitse kieleni.

4.
Töilleni, toimilleni
siunaus lahjoita.
Puhdista sydämeni,
mieleni uudista.
Niin lähtemiseni
kuin tulemiseni,
oi armon Herra, siunaa,
johdata tielläsi.

5.
Minua suojaa, päästä
kiusaajan pauloista,
kärsimyksistä säästä
ja äkkisurmasta.
Tieni ja matkani,
myös eronhetkeni
turvallisesti annan
käsiisi, Isäni.

Lisää suosikkeihin
Ruotsalainen n. 1610, mahd. saksal. esikuvan mukaan. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. 1886, Niilo Rauhala 1984. | Sävelmä: Saksassa 1704.
Sama sävelmä: 399
Luokitus: Aamu ja ilta

Virren tarina

535 Taas alkaa kiitoksella

Dig, Herre, vill jag prisa (O Gott, ich thu dir dancken)

Aamuvirsi Taas alkaa kiitoksella on uudessa virsikirjassa saanut saman valoisan duurisävelmän, joka vanhastaan tunnetaan virrestä 399 ”Taas armon kyllyydestä”. Vaihdoksen syy on ilmeinen, sillä aikaisempi, murheellisen sävyinen koraali oli ei mitenkään sopinut sellaiseen tekstiin kuin ”Veisuulla iloisella käyn, Herra, eteesi”! Sen sijaan se on hyvin paikallaan uudessa hautajaisvirressä 246 ”Murheeni syvyydestä”.

Iloinen kiitos on alkutahtina virren varsinaiselle sisällölle: aamurukoukselle. Aluksi pyydetään siunausta sekä pääsemistä synneistä ja tuskista; tämä vielä toistuu lopussa, kun sanotaan: ”Minua suojaa, päästä / kiusaajan pauloista, / kärsimyksistä säästä.” Keskeinen sana on armo. Jumalaa puhutellaan armon Herraksi. Armo on tarpeen: vain sen antamalla voimalla voi palvella Jumalaa. Vielä pyydetään: ”Nimesi suuren tähden armosi löytää suo.” Kun siinä yhteydessä mainitaan Jumalan sana apuna ja sauvana, niin siihen on kätketty kehotus Raamatun päivittäiseen lukemiseen.

Suojelusta pyydetään kodille ja esivallalle, varjelusta hengelle, ruumiille ja sielulle, siunausta töille ja toimille. Tärkeää on rukoilla sydämen puhdistusta ja mielen uudistusta ja siihen liittyen pyytää: ”Hallitse ajatukset, hillitse kieleni.”

Psalmin 121 loppujakeen lupaukseen liittyy rukous: ”Niin lähtemiseni / kuin tulemiseni, / oi armon Herra, siunaa, / johdata tielläsi.” Eikä virrentekijän ajatus pysähdy vain alkavan päivän menemisiin ja tulemisiin, vaan se ulottuu aina matkamme päähän saakka: ”Tieni ja matkani, / myös eronhetkeni / turvallisesti annan / käsiisi, Isäni.”

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.