Virsi 534; Yö synkkä aivan hämmästyi
534

Yö synkkä aivan hämmästyi

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Yö synkkä aivan hämmästyi,
kun päivä kirkas lähestyi.
Sinua, Herra, kiitämme
ja armoasi anomme.
Omasi olla tahdomme.

2.
Oi Herra kaikkivaltias,
Isämme hyvä, laupias,
taas yöllä meitä varjelit,
soit suojaksemme enkelit
ja kaiken pahan karkotit.

3.
Me siitä sydämestämme
nyt tuomme kiitosuhrimme.
Tahdomme Isän lapsina
taas uuden armon voimalla
sinua yksin palvella.

4.
Jeesuksen kautta tänäänkin
katsomme Isän kasvoihin.
Me heikkoina ja tyhjinä
pyydämme Pyhää Henkeä:
Varjele meitä synnistä.

5.
Suojaasi sulje päivät, yöt,
myös ajatukset, puheet, työt.
Ravitse sielu sanalla
ja kaikki kauna sovita,
pois pelko meistä karkota.

6.
Kunnia, kiitos Isälle
ja ainoalle Pojalle,
ylistys armon Hengelle,
vaivoissa virvoittajalle
ja lohdutuksen tuojalle.

Lisää suosikkeihin
Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. Elias Lönnrot 1870, Julius Krohn 1880, Anna-Maija Raittila 1976. | Sävelmä: Saksassa 1557.
Sama sävelmä: 300
Luokitus: Aamu ja ilta

Virren tarina

534 Yö synkkä aivan hämmästyi

Yö hirmuinen nyt hämmästyi

Keskiaikana suosittuihin hymnisävelmiin sepitettiin usein uusia tekstejä, aluksi latinan- ja myöhemmin myös kansankielellä. Hymnin nelisäkeinen perusmuoto laajeni usein viisisäkeiseksi tai sitäkin laajemmaksi. Jacobus Finno näyttää sepittäneen virsikirjansa (1583) aamuvirren Yö hirmuinen nyt hämmästyi böömiläisen Michael Weissen saksankielisen virsikirjan (1531) virren pohjalta.

Maskun Hemmingin virsikirjassa (1605) virren sävelmäviitteenä on hänen helluntaivirtensä (1986:115), johon taas on ainakin Kangasalan käsikirjoituksesta (1624) liittynyt saksalainen, alun perin maallinen sävelmä. Hymnien sävelmiä on kautta aikojen käytetty ristiin ja ne ovat sekoittuneet toisiinsa. Niinpä vuoden 1701 virsikirjassa viimeinen säe kerrattiin, koska käytössä oli viisisäkeiseksi laajentunut sävelmän muoto. Vuoden 1938 virsikirjassa taas Hemmingin aamuvirrelle osoitettiin mm. Piae cantiones -kokoelmassa (1582) esiintyvän hymninkaltaisen laulun Jesu dulcis memoria sävelmä.

Jacobus Finnon kahdeksan säkeistön jatkoksi lisättiin vuoden 1646 virsikirjassa hymnien yleiseen tapaan doksologia eli Pyhälle Kolminaisuudelle osoitettu kiitossäkeistö. Vuonna 1986 säkeistöistä vähennettiin kolme. Niiden mukana katosivat mm. Finnon sanat "Sua viel’ nytkin pyydäm’ palvell’ sekä kesäll’ että talvell’".

Erkki Tuppurainen

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.