Virsi 300; Jeesuksen muisto ihana
300

Jeesuksen muisto ihana

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Jeesuksen muisto ihana
on mieltä ilahduttava.
Ei voisi kuulla kalliimpaa,
ei veisata suloisempaa
kuin nimeänsä ihanaa.

2.
Vaan parhain manna, hunaja
on hänen läsnäolonsa.
Se sydänten on lohdutus,
elämän alku, valkeus
ja sielun pyhä riemastus.

3.
Mun, Jeesus, anna tuntea
rakkautesi suuruutta.
Oi Jeesus, anteeksantaja
ja taivaan kruunun kantaja,
ainoa armon jakaja.

Lisää suosikkeihin
Latinalainen Jesu dulcis memoria 1100-luvulta. Piae Cantiones 1582. Suom. Hemminki Maskulainen 1616. Virsikirjaan 1686. Uud. Knut Legat Lindström 1867. | Sävelmä: Saksassa n. 1510.
Sama sävelmä: 534
Luokitus: Usko Jeesukseen

Virren tarina

300 Jeesuksen muisto ihana

Jesu dulcis memoria

“Pyhän Bernharduksen ilo- ja riemuvirsi Jesuksen nimestä“ – näin on otsikoitu Halullisten sielujen hengellisten laulujen laulu 140 “O kuinka suloinen / On muisto Jesuksen“. Siinä on 47 säkeistöä! Laulu on peräisin Johann Arndtin hartauskirjan Paratiisin yrttitarha suomennoksesta vuodelta 1732 (jossa säkeistöjä on 48). Kyseessä on keskiaikainen hymni Jesu dulcis memoria; Arndtin kirjassa se onkin myös latinaksi. Suomentaja on todennäköisesti Samuel Wacklin.

Samasta keskiaikaisesta hymnistä on poimittu virren Jeesuksen muisto ihana säkeet. Tämä vain kolmen säkeistön mittainen 'tiivistelmä' puolestaan on peräisin kokoelmasta Piae Cantiones (PC). Sen suomensi 1616 Hemminki Maskulainen, joka antoi käännökselleen nimen Vanhain Suomen maan Pijspain ja Kircon Esimiesten Latinan kielised laulud.

Hemmingin suomennos on ollut virsikirjassa vuodesta 1686 lähtien. Nykyisessä virsikirjassa sen säkeet on pantu jonkin verran toiseen järjestykseen kuin alkuperäisessä PC-versiossa.

Kyseistä vanhaa hymniä pidettiin kauan Bernhard Clairvauxlaisen (k. 1153) kirjoittamana, mutta kun löytyi sen jo 1000-luvulta peräisin olevia käsikirjoituksia, kävi selväksi, että Bernhardin tekemä se ei ole.

Hymni Jesu dulcis memoria on sepitetty Ambrosiuksen vakiinnuttamaan nelisäkeiseen säkeistömuotoon (kuten virsi 549). PC-versiossa ja sen mukaisesti virressä Jeesuksen muisto ihana säkeistöt ovat kuitenkin viisisäkeisiä. (HSHL-versio taas on siinä määrin 'vapaa' käännös, että siinä säkeistöt ovat 6-rivisiä ja runomittakin poikkeaa alkuperäisestä.)

Samaan hymniin pohjautuu myös Haqvin Spegelin ehtoollisvirsi 226 "On autuas, ken Jeesusta". Siinä on mukana hymnin suurenmoinen toinen säkeistö: ”Hänestä kaunein laulu soi, / ei suloisempaa kuulla voi, / ei ajatella kalliimpaa / kuin häntä, armon antajaa.”

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 534 tarinan yhteydessä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.