Virsi 512; Jo varhain, Herra, annoit
512

Jo varhain, Herra, annoit

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Jo varhain, Herra, annoit
armosi meillekin,
kasteesi liittoon kannoit,
soit suojan vaaroihin.
Nyt siunaa nuoruutemme,
oi Isä Jumala,
niin että koskaan emme
luopuisi sinusta!

2.
Armolla, Kristus, poistat
syntimme tuomion
ja aurinkona loistat,
kun meillä kevät on.
Sinua ylistämme,
hyvyyttä Kuninkaan.
Nyt ota elämämme
käyttöösi kokonaan.

3.
Johdata, Henki, meitä,
vapaiksi meidät tee,
valheen ja pelon teitä
kun sydän harhailee.
Käy itse voimaksemme
keskelle maailman.
Pyhitä nuoruutemme
sanalla Jumalan.

4.
Tie kirkkoon anna löytää
ja luokse alttarin.
Kaipaamme armopöytää
ja lepopaikkaakin.
Näin, Jeesus, meitä kanna
kansasi keskellä.
Jo täällä meille anna
iäinen elämä.

Lisää suosikkeihin
Yrjö J. E. Alanen 1938. Virsikirjaan säk. 1–3 1938, säk. 4 1986. Uud. Anna-Maija Raittila 1976. | Sävelmä: Toisinto Kuortaneelta.
Sama sävelmä: 136 | 239 | 249a | 616a | 620 | 810
Luokitus: Nuoret

Virren tarina

512 Jo varhain, Herra, annoit

Nuorten virret tulivat virsikirjaan vuonna 1938. Hengelliset laulut ja virret olivat tulleet vuosisadan alussa nuorten kristittyjen parissa suosituiksi, mutta virsikirjassa ei ollut nuorille juuri mitään tarjottavaa. Yrjö Alanen kirjoitti virtensä tätä puutetta paikkaamaan.

Voi perustellusti sanoa, että Alasen virsi vastaa tuolloiseen tarpeeseen. Siinä pyritään tuomaan esille nuorten näkökulmaa mahdollisimman kattavasti. Nyt, noin 70 vuotta virren kirjoittamisen jälkeen, laulaja kuitenkin joutuu kysymään, onko näkökulma nuoren ihmisen, vai heijastaako se aikuisen toivetta siitä, millaisen hän soisi nuoren näkökulman olevan.

Tuollainen vähän kyyninen kysymys saattaa nousta mieleen. Olenkin melko varma, ettei nuori ihminen omista lähtökohdistaan nykyisin aivan noin ajattele. Kuitenkin uskallan uskoa ja toivoa, että Alasen hienot ja nöyrät ajatukset tekevät vaikutuksen myös 2000-luvun nuoreen, ainakin jos asenne on muokkautunut sopivasti myönteiseksi.

Virren alku viittaa hienolla tavalla kasteeseen ja sen merkitykseen. Kasteen antama suoja ulottuu koko elämään On suuri lahja, jos siihen osaa turvautua nuoresta asti. Ehtoollispöytä palautetaan neljännessä säkeistössä mieleen nuorenkin ihmisen lepopaikkana.

Valoisa kuortanelainen toisinto kuljettaa virttä levollisesti. Sen ainoa ongelma on laaja sävelala, joka edellyttää virren aloittajalta tarkkaa korvaa tai kosolti hyvää onnea.

Hannu Vapaavuori


Sävelmästä lisää virren 239 tarinan yhteydessä.