Virsi 513; Jeesus, sinä huomaat
513

Jeesus, sinä huomaat

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Jeesus, sinä huomaat
meistä jokaisen.
Epäilevät tuomaat
tunnet parhaiten.
Ei aina usko kestä.
Herra, rukoilen:
Uupumasta estä,
yksin jaksa en.

2.
Jeesus, sinä tiedät
kaikki harhatiet.
Silti meitä siedät,
varjelet ja viet.
Ei oma voima riitä
oikein elämään.
Usko alkaa siitä,
käsiisi kun jään.

3.
Kulje vierelläni,
suuri Jumala.
Tyhjä sisimpäni
kaipaa sinua.
Vain Vapahtajan suojaan
annan itseni.
Katson uskon luojaan
uupuessani.

4.
Etsijänä pysyn,
kuuntelemaan jään.
Aina suuntaa kysyn,
tiedän matkan pään.
Saan armoon luottaa yhä,
keskeneräinen.
Kiitos, Herra pyhä,
iankaikkinen.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Anna-Mari Kaskinen 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Pekka Simojoki 1984.
Luokitus: Nuoret

Virren tarina

513 Jeesus, sinä huomaat

Anna-Mari Kaskinen (1958-) kirjoitti 1983 kolmisäkeistöisen virren ajatellen nuorta ihmistä, joka haluaisi uskoa, mutta tuntee olevansa liian heikko. Runoilija halusi rohkaista nuoria ’heittäytymään’ Jeesuksen hoitoon siitäkin huolimatta, että uskoon sisältyy monia ratkaisemattomia kysymyksiä. Kukaan ei voi myöskään olla uskossaan valmis. Näihin viittaavat virren 1. säkeistön sanat: ”Epäilevät tuomaat / tunnet parhaiten. / Ei aina usko kestä. / Herra, rukoilen: / Uupumasta estä, / yksin jaksa en.” Kaskinen antoi virrelleen nimeksi ”Etsivän nuoren virsi”. Virsikirjaan se otettiin Anna-Maija Raittilan muokkaamana. Raittila kirjoitti virteen myös lisäsäkeistön. Näin Kaskisen nuorten virsi otettiin uuteen virsikirjaan nelisäkeistöisenä.

Kaskisen virteen liittyi Pekka Simojoen (1958-) sävelmä. Simojoen kertoman mukaan se syntyi hetken inspiraatiosta ja pyrkii olemaan eräänlainen hiljentymis- ja meditaatiolaulu. Komitean musiikkijaostossa keskusteltiin sävelmän rytmistä, etenkin parittomien säkeiden neljäsosalopukkeista. Reijo Pajamo halusi muuttaa parittomien säkeiden loput puolinuoteiksi ja sai siihen myös Pekka Simojoen luvan. Pajamon mielestä laulaminen olisi näin luontevampaa ja paremmin suomen kieleen sopivaa, olipa laulutempo mikä tahansa. Jaoston muut jäsenet halusivat kuitenkin säilyttää melodian säveltäjän luomassa ja gospel-tyylin luonteen edellyttämässä muodossa.

Reijo Pajamo