1.
Loi Herra kuvaksensa
tomusta ihmisen,
lähelle toisiansa
tarkoitti jokaisen.
Hän liittää meidät yhteen
toisiimme luottamaan
ja vierellämme kulkee
uskollisuudessaan.
2.
Kuin Kristus seurakuntaa
kärsii ja rakastaa,
niin myöskin mies ja vaimo
toisiltaan hoivan saa.
Nyt meitä kahta kantaa
yhteinen kutsumus:
jokaiseen päivään löytää
voimaksi rakkaus.
Kallion kantaattikuoron kvintetti, Teija Tuukkanen (piano)
SävelmäHuub Oosterhuis 1966. Suom. Anna-Maija Raittila 1971, 1976. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Kuortaneelta.
239 Loi Herra kuvaksensa
God die in het begin
Kirjanen Sanasi on lähellä vuodelta 1971 esittelee suomalaisille alankomaalaisen papin Huub Oosterhuisin runoja, virsiä ja rukouksia Anna-Maija Raittilan suomentamina. Kirjasta löytyy myös Häälaulu. Oosterhuis toimi katolisena pappina, mutta uudistusliikkeen miehenä mm. solmi avioliiton - ja joutui luopumaan kirkon virasta.
Häälaulussaan Huub Oosterhuis nimitti puolisoita toistensa leiväksi ja viiniksi; runon loppuriveillä hän taas puhui Jumalasta avioparin leipänä ja viininä. Erikoiset kuvat liittynevät kirkon uskoon Kristuksen todellisesta läsnäolosta ehtoollisen leivässä ja viinissä: se voi jatkua vaikkapa arkisessa palvelussa, jota puolisot osoittavat toisilleen.
Vihkivirren "Loi Herra kuvaksensa" Anna-Maija Raittila laati Oosterhuisin Häälaulusta. Hän joutui luopumaan Oosterhuisin ehtoollisteologiasta; se ei sopinut suomalaiseen vihkivirteen. Muut runoilijan ajatukset jäivät jäljelle, ja niin saatiin virsikirjaan käyttökelpoinen vihkivirsi.
Heikki Klemetti kutsui virren sävelmää "Lissulaisen virreksi", koska hän kuuli kankuri Liisa Rajalan laulavan sillä virttä "Sen suven suloisuutta" (virsi 620) römeällä äänellä pienessä mökissä Mäenpään mäellä Kuortaneella. Lissulainen puolestaan nimitti sävelmää "lukkarvainaan" eli Herman Klemetin, Heikki Klemetin isän virreksi. Ilmari Krohnin mukaan sävelmä on kansantoisinto suvivirren "Jo joutui armas aika" ruotsalaisesta sävelmästä. Klemetti puolestaan tietää, että sävelmän korkeimman kohdan, jossa se "triumfaalisesti nousee siintoihin, on juuri sellaiseksi improvisoinut Mikael Nyberg"; tämä kuului Krohnin ja Klemetin ohella merkittäviin kansankoraalien tallentajiin - ja muotoilijoihin.
Pekka Kivekäs
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
Edellinen
