Virsi 616a; Puhtaana niityn kukka
616a

Puhtaana niityn kukka

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Puhtaana niityn kukka
mullasta kohoaa,
se täyteen väriloistoon
aamulla aukeaa.
Vaan hetkessä se sammuu
ja vaipuu varsi sen.
Näin kukoistaa ja kuihtuu
täällä myös ihminen.

2.
Kuolema uutterana
kohottaa viikatteen,
se kaataa nuoren oraan
ja sadon kypsyneen.
Se leikkaa uljaan ruusun
ja mesiangervon.
Haurain ja vahvin sille
on yhtä arvoton.

3.
Ei kunniaa, ei valtaa
kavahda kuolema,
ei hetken viivästykseen
se suostu maksusta.
Jokainen meistä sille
on samanarvoinen.
Ei rukous, ei viha
taltuta voimaa sen.

4.
Vaan tiedän, että Jeesus
nyt elää taivaassa,
on hänen kaikki valta
ja hän on voittaja.
Hän kuolemankin voitti,
kun kuoli ristillään.
Hän minut, kurjan, auttaa
ikuiseen elämään.

5.
Hän itse voitollansa
surmasi kuoleman,
hän riisti siltä voiman,
löi vallan ankaran.
Ja vaikka mullan alle
ruumiini lasketaan,
huomassa Vapahtajan
vapaana olla saan.

6.
Nyt elän Jeesuksessa
ja kuolen hänessä,
en pelkää, vaikka minut
hylkääkin elämä.
Tervehdin kuolemaani
uskossa, toivossa:
Saat tulla, milloin minut
pois kutsuu Jumala.

Lisää suosikkeihin
Hallgrímur Pétursson 1671. Suom. Maj-Lis Holmberg ja Niilo Rauhala 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Kuortaneelta.
Sama sävelmä: 136 | 239 | 249a | 512 | 620 | 810
Luokitus: Kuolema ja iankaikkisuus

Virren tarina

616 Puhtaana niityn kukka

Allt eins og blómstrið eina

Islantilainen Nobel-kirjailija Halldór Laxness kertoo kirjassaan Lapsuuden maisema liikuttavan tapauksen. Vanha pappi valmistautuu siunaamaan merestä löytyneen tunnistamattoman vainajan haudan lepoon. Hän kutsuu mukaansa hautausmaalla oleilevan pikkupojan. Haudalla pappi sanoo: "Nyt laulamme sen virren, jonka Hallgrímur Pétursson kirjoitti pikku tyttärensä kuoltua kaikkia Islannin eläviä ja kuolleita varten." Sen virren lapsikin jo osasi ulkoa – niin tuttu se oli ja on islantilaisille. Se on virsi Puhtaana niityn kukka. Sanotaan, että sitä on laulettu lähes jokaisen islantilaisen haudalla yli 300 vuoden aikana.

Hallgrímur Pétursson (1614-1674) on Islannin hengellisen runouden arvostettu mestari. Arvostuksesta kertoo hänen muistomerkikseen rakennettu korkea Hallgríminkirkko, joka hallitsee Islannin pääkaupungin Reykjavikin siluettia. Toinen nimikkokirkko hänellä on Saurbaerissa, missä hän toimi kirkkoherrana. (Siinä kirkossa on suomalaisen Lennart Segerstrålen alttarifresko.) Péturssonin pääteos Passiusálmar (’Kärsimysvirsiä’) sisältää 50 virttä, yhden paastonajan kullekin päivälle. Niissä tutkistellaan Kristuksen kärsimystietä. Kokoelma on käännetty useille kielille (mutta ei suomeksi).

Péturssonin opinnot Kööpenhaminassa jäivät kesken, kun hän palasi Islantiin. Siellä hän eli köyhyydessä, kunnes sai pappisvihkimyksen 1644. Hänen loppuelämäänsä varjosti spitaali, jonka seurauksena hän sokeutui ja joutui eroamaan virastaan viisi vuotta ennen kuolemaansa.

Virressä Puhtaana niityn kukka kuolema on uuttera, taipumaton viikatemies. Mutta syytä pelkoon ei ole, sillä "tiedän, että Jeesus nyt elää taivaassa": hän on kuolemankin voittaja. Virteen Islannissa liittyvä koraali on meidän virsikirjassamme b-sävelmänä. Ykkössävelmänä on virrestä "Sen suven suloisuutta" tuttu kuortanelainen koraali. Ne ovat duurisävelmiä kumpikin.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.