Teema: 11. sunnuntai helluntaista

1. Miksi itkit, Vapahtaja, kyynelin niin katkerin, kun näit Jerusalemin? Israelin armahtaja, näit sen uskottomuuden, siksi itkit säälien. 2. Vielä nytkin surkutellen, Jeesus, säälit maailmaa synneissänsä hukkuvaa, kun se aina viisastellen pitää armon halpana, torjuu armahtajansa. 3. Hengelläsi, Herra, meitä varjele ja puhdista, parannukseen johdata, että enää kyyneleitä silmäsi ei milloinkaan vuoksemme käy vuotamaan. 4. …

1. Nyt nukutko vaan ja sielusi Herralta suljet? Käy taistelemaan, päin kuolemaa, ihminen, kuljet! 2. Se on mieletön, ken tuhlaten ajan ja taivaan niin kuin järjetön vain kiiruhtaa helvetin vaivaan. 3. Et syntejäsi siis uskalla Herralle myöntää, kun Jeesuksesi noin torjut ja pois tahdot työntää? 4. Vain viivyttelet ja välttelet kutsua Herran. Jos seisahdu et, …

1. Jo herää, sielu, synnin unestasi, käy vapauteen vankeudestasi. Nyt Jeesus kaiken armon tarjoaa, hän täytti lain, hän auttaa, pelastaa. 2. Ah kuule hänen armokutsuansa ja muista hänen ristinvaivojansa. Ne kärsi hän, kun kuoli tähtesi ja teki rauhan, synnit sovitti. 3. Hän huutaa täynnä rakkautta aivan: Synneillä vaikka saatoit minut vaivaan, sinulle näytän laupeuteni ja …

1. Oi suruton, niin varma menossasi, milloinka nouset synninunestasi? Herää jo, aikasi on havaita: nyt vielä laupias on Jumala. 2. Sinua Herra kutsuu lempeästi, kaidalle tielle vetää väkevästi. Jo liian kauan olet viipynyt, tee parannus ja tartu sanaan nyt. 3. Kun armonaika sinulta pois kulkee ja Herra taivaan oven kiinni sulkee, myöhäistä silloin herääminen on, …

1. Tulkaa ja riemuitkaa, Herralle veisatkaa. Nyt eteen Herramme kiittäen käykäämme. Kallio autuuden on Herra armoinen. Hän, suuri voimassaan ja herraudessaan, on kaikkein herrain Herra. 2. Hän kantaa voimallaan ja pitää vallassaan maat, meret avarat ja vuorten kukkulat. Ne sanallaan hän loi, tyhjästä esiin toi. Siis maahan langetkaa! Luojaamme Jumalaa nyt kumartakaa kaikki. 3. Hän …

1. Suo, Jeesus rakkaani, mun pitää liittoni. Anteeksi synnit annoit, myös minut turvaan kannoit. Varjele armossasi ja hoida omanasi. 2. Suo, että milloinkaan en eksy maailmaan, sen houkutuksiin taivu ja synnin virtaan vaivu. Sen ethän anna voittaa ja pettää, vahingoittaa. 3. Kun olen lampaasi, saan paimenääntäsi kuunnella laumassasi, pysyä seurassasi. Suo, etten tällä tiellä sinua …

1. Jo joudu, mun sieluni, heräämähän ja Jumalan Karitsaa kiittämähän. Hän avasi tien pyhän Jumalan luo ja pelastusarmonsa sinulle suo. 2. Siis vieläkö kärsit sä orjuuttasi ja aina vain katselet puutteitasi, kun Jumalan Karitsaa katsella saa, myös sinua verellään puhdistavaa? 3. Nyt usko ja luota jo Vapahtajaan ja heittäydy armoa rukoilemaan ja köyhänä kaikkine synteinesi …

1. Jo joudu, mun sieluni, heräämähän ja Jumalan Karitsaa kiittämähän. Hän avasi tien pyhän Jumalan luo ja pelastusarmonsa sinulle suo. 2. Siis vieläkö kärsit sä orjuuttasi ja aina vain katselet puutteitasi, kun Jumalan Karitsaa katsella saa, myös sinua verellään puhdistavaa? 3. Nyt usko ja luota jo Vapahtajaan ja heittäydy armoa rukoilemaan ja köyhänä kaikkine synteinesi …

1. Voi, mihin raukka juoksisin ja mistä avun saisin? Maan ääriin vaikka kulkisin, niin turhaan vaeltaisin, kun kalliin armonaikani tuhlaten käytin, Herrani, tein tahtoasi vastaan. 2. Oi Herra kärsivällinen, eteesi täytyy tulla. Maan tomu olen, syntinen tunnolla tuomitulla. Ei kukaan silloin kestäisi, jos mukaan oikeutesi sä löisit kuivaa kortta. 3. Ah, sammuu uskonlamppuni, jos sen …

1. En tiedä, miksi kirkonpenkkiin näin taas hetkiseksi istumaan mä jäin. Kai tahdoin hetken hiljaisuutta kesken kiireiden, rauhaa ravinnoksi sydämen. Kun hiljaisuuden syliin jäädä saa ja antaa mielensä vain vaeltaa, voi lapsi olla jälleen edes pienen tuokion ja antaa kaiken olla niin kuin on, edes yhden pienen tuokion. 2. Jos rukoillut en vuosikymmeniin, nyt tuntuu, …

1. Sinun edessäsi painamme päämme, tuomme elämämme eteesi sun. Sinun rakkautesi varaan nyt jäämme, olet armahtanut kadotetun. Sinun ihmeellisen ristisi juureen tuomme sydämemme sirpaleetkin. Saamme turvautua syliisi suureen, siinä levätä saa syntisinkin. Meitä kuljeta tahtosi tiellä, vaikka outo on joskus se tie. Loista armosi valoa siellä, minne täältä se ikinä vie. Kulje kanssamme aamusta iltaan, …

1. Oi ihmeellistä armoa, kun löysit eksyneen. Nyt uusin silmin nähdä saan. Nyt katson Jeesukseen. 2. Vain armo murtaa syntisen ja rauhan lahjoittaa. Voi suurta päivää ihmeiden! Sain armon oivaltaa. 3. Saan jättää kuilut synkkyyden. Jää taakse valheen yö. Nyt kuljen armoon luottaen, ja vielä jatkuu työ. 4. Hän kantaa kaipaustani ja toivoon vastataan. On …