Virsi 325; Tulkaa ja riemuitkaa
325

Tulkaa ja riemuitkaa

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Tulkaa ja riemuitkaa,
Herralle veisatkaa.
Nyt eteen Herramme
kiittäen käykäämme.
Kallio autuuden
on Herra armoinen.
Hän, suuri voimassaan
ja herraudessaan,
on kaikkein herrain Herra.

2.
Hän kantaa voimallaan
ja pitää vallassaan
maat, meret avarat
ja vuorten kukkulat.
Ne sanallaan hän loi,
tyhjästä esiin toi.
Siis maahan langetkaa!
Luojaamme Jumalaa
nyt kumartakaa kaikki.

3.
Hän Jumalamme on,
armossaan verraton,
me hänen kansansa,
kätensä kaitsema.
Soi tänään äänensä
vakaana, hellänä:
Oi, älkää paatuko
ja tielle hukkuko
kuin kansa erämaassa.

4.
Kunnia Isälle,
kunnia Pojalle,
myös lohduttajalle
Pyhälle Hengelle!
Niin aina ollut on,
niin aina olkohon!
Ylistys ainoan
Herramme Jumalan
nyt, aina, ikuisesti!

Lisää suosikkeihin
Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. Elias Lönnrot 1872, komitea 1937. | Sävelmä: Burkhard Waldis 1553.
Sama sävelmä: 583
Luokitus: Kiitos ja ylistys

Virren tarina

325 Tulkaa ja riemuitkaa

Ain’ veisatkaam’ Herrall’

Vuonna 2001 juhlittiin 300-vuotiasta Vanhaa virsikirjaa. Sen kunniaksi järjestetyn, Vaasassa pidetyn valtakunnallisen tapahtuman otsikkona olivat Hemminki Maskulaisen psalmivirren alkusanat Ain' veisatkaam' Herrall' (VVK 74). Nyt se virsi alkaa sanoilla Tulkaa ja riemuitkaa, Herralle veisatkaa. Se virsi kajahti Vaasan juhlissa useita kertoja – ja jäi monen mukana olleen mieleen.

Virsi Tulkaa ja riemuitkaa toistaa psalmin 95 sisällön. Se kutsuu laulamaan kiitosta maailman luojalle ja ylläpitäjälle ja kehottaa kuulemaan häntä. "Nyt iloiten laulakaa Herralle, kohottakaa hänelle riemuhuuto, hän on meidän turvakalliomme." Virsi huipentuu viimeisen säkeistönsä doksologiaan eli Kolminaisuuden ylistykseen. Siinäpä verraton juhlavirsi, nimenomaan myös sävelmänsä puolesta, jonka on luonut saksalainen Burkhard Waldis.

Burkhard Waldis (n. 1490-1557) oli fransiskaanimunkkina Riiassa ja kuului lähetystöön, joka 1523 lähetettiin Saksaan ja Roomaan etsimään apua kaupungissa leviävää uskonpuhdistusta vastaan. Sillä matkalla hänestä kuitenkin tuli Lutherin opin kannattaja. Veljestöstä erottuaan Waldis toimi tinaseppänä. Uskonnollisten ja poliittisten mielipiteidensä vuoksi hän joutui 1530-luvulla moneksi vuodeksi vankilaan, mistä vapauduttuaan tuli Wittenbergiin ja valmistui noin 50-vuotiaana papiksi. Hän toimi kirkkoherrana Abterodessa, Hessenissä.

Waldis oli sekä runoilija että säveltäjä. Hänen vankilassa luomansa kokoelma Der Psalter (1553) sisälsi kaikki Raamatun psalmit virsiksi kirjoitettuina. Ne Waldis oli myös säveltänyt. Usea hänen psalmivirtensä tuli pian Ruotsin virsikirjaan ja sitä kautta meillekin. Enää ei näitä psalmivirsiä ole virsikirjassa, jäljellä on vain yksi Waldisin teksti (172), mutta sen sijaan viisi hänen sävelmäänsä. Niistä tutuin liittyy Runebergin virteen "On meillä aarre verraton".

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.