Virsi 326; Sinulle kiitos, Isä maan ja taivaan
326

Sinulle kiitos, Isä maan ja taivaan

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Sinulle kiitos, Isä maan ja taivaan,
on nimes suuri, pyhä, kallis aivan,
ja armosi on vakaa, määrätön,
taivaankin tähtein yli ääretön, ääretön.

2.
Myös minulle on armosi näin suuri,
sinua, Herra, kiitän siitä juuri.
Loit minut kuvaksesi, Herrani,
vahvista kaikkeen hyvään lastasi, lastasi.

3.
Isäni, aina armostasi aivan
pois minut autoit alta vaaran, vaivan.
Kätesi antoi turvan väkevän,
suojele vielä halki elämän, elämän.

4.
Synnistä minut olet pelastanut,
käärmeeltä pään jo rikki musertanut.
Lahjoitit armosi ja rauhasi,
ne Kristus kuolemallaan ansaitsi, ansaitsi.

5.
Armosta anteeksi suo kaikki tyynni
Kristuksen tähden syntini ja syyni.
Palvella sinua suo uskossa
ja anna autuus taivaan levossa, levossa.

6.
Suo, etten koskaan pyhää sanaa kiellä,
se yksin turvan antaa tuskan tiellä.
Se lohtu ainoa on vaivassa,
sen valo johtaa kohti taivasta, taivasta.

7.
Haltuusi uskon koko elämäni,
henkeni, voimani ja tehtäväni.
Oi, siunaa työni kunniaksesi
ja lähimmäisenikin parhaaksi, parhaaksi.

8.
Luo minuun lujaa mieltä, rohkeutta
julistamaan taas armon avaruutta
ja valtaa, kunniaasi korkeaa.
Se yli taivaittenkin kohoaa, kohoaa.

9.
Yhdessä kristikunta kaikkialla,
etelän, pohjan, idän, lännen alla,
sinulle, Kristus, tuokoon kiitoksen,
Isälle ylistyksen ikuisen, ikuisen.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Laurentius Paulinus Gothus 1633. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Julius Krohn 1880, komitea 1937. | Sävelmä: Toisinto Pohjanmaalta.
Sama sävelmä: 833
Luokitus: Kiitos ja ylistys

Virren tarina

326 Sinulle kiitos, Isä maan ja taivaan

Lov, pris och tack ske dig, o Fader kära

Virren kirjoittaja Laurentius Paulinus Gothus (1565-1646) oli Ruotsin 1600-luvun alkupuolen merkittävä kirkonmies ja kulttuurivaikuttaja. Saksassa maisterin tutkinnon suorittaneena hän oli monipuolisesti sivistynyt mies. Upsalan silloin vielä pienessä yliopistossa hän oli vuosisadan vaihteen kahta puolin opettajana, ensin logiikan, sitten matematiikan, sen jälkeen astronomian ja pisimmän ajan teologian professorina. Vuonna 1608 Paulinus nimitettiin Skaran ja seuraavana vuonna Strängnäsin piispaksi. Jo korkeaan ikään ehtineenä hänestä vihdoin tuli Upsalan arkkipiispa 1637.

Toimeliaan ja määrätietoisen piispan kirjallinen tuotanto oli laaja. Paulinuksen tärkein teos oli yli 2500-sivuinen kristillinen etiikka, Ethica Christiana. Hiippakuntaansa varten hän julkaisi 1633 virsikirjan, jossa oli hänen omiakin virsiään. Niistä Sinulle kiitos, Isä maan ja taivaan on ikään kuin tämän oppineen piispan nimikkovirsi. Virsi oli näet akrostikon: sen 11-säkeistöisen alkutekstin säkeistöjen alkukirjaimista muodostui nimi L. Paulinus G-s.

Mitä virsi sitten kertoo tekijästään? Hän lähtee liikkeelle ylistämällä Luojaa. Hän kiittää armon kokemisesta, lunastuksesta ja suojeluksesta. Hän rukoilee anteeksiantoa, uskollisuutta pyhälle sanalle, siunausta työhönsä, rohkeutta Jumalan armon ja kunnian julistamiseen. Virsi päättyy siihen, mistä se alkoikin: riemuitsevaan ylistykseen, nyt yhdessä maailmanlaajan kristikunnan kanssa. Näin virsi piirtää kuvaa tekijästään samalla kun se tarjoaa veisaajalleen mallin siitä, miten kiittää ja rukoilla Herraa.

Meidän virsikirjassamme tämän virren rikasta sisältöä tukemassa ja kantamassa on sen suomalainen sävelmä, raikas pohjalainen koraalitoisinto. Siinä on Erkki Kurki-Suonion tarkoittamaa ”intomielistä vauhdin ja toiminnan sävyä”, joka tempaa ja vie mukanaan.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.