Virsi 600; Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
600

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
olemme kaikki hiljaa kätketyt.
Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan,
yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.

2.
Jos ahdistuksen tie on edessämme,
myös silloin Kristus meitä kuljettaa.
Annamme Isän käsiin elämämme.
Hän itse meille rauhan valmistaa.

3.
Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.
Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.
Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

4.
Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
vahvista ääni toisen maailman,
niin että uuden virren sävelillä
kuulemme kansasi jo laulavan.

5.
Hyvyyden voiman uskollinen suoja
piirittää meitä, kuinka käyneekin.
Illasta aamuun kanssamme on Luoja.
Häneltä saamme huomispäivänkin.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Dietrich Bonhoeffer 1944. Suom. Anna-Maija Raittila 1981, 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Erkki Melartin 1923.
Luokitus: Muuttuva maailma

Virren tarina

600 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan

Von guten Mächten treu und still umgeben

Virsi kuuluu epäilemättä niihin, jotka yleisesti liitetään kirjoittajaansa, so. veisaajalla on tieto kirjoittajasta: se on "se Bonhoefferin virsi". Moni luulee lisäksi tietävänsä, että tämä virsi on kirjoitettu keskitysleirissä, ja vielä useampi luulee tietävänsä, että Bonhoeffer kuoli keskitysleirissä. Edellinen luulo on väärä eikä jälkimmäinenkään oikeastaan ole oikea. Bonhoeffer tosin tuotiin keskitysleiriin teloitettavaksi, mutta keskitysleiriin sijoitettuna hän ei joutunut elämään.

Dietrich Bonhoeffer (1906-1945) oli saksalainen pappi ja teologi, jonka osallistuminen natsisminvastaiseen vastarintaliikkeeseen johti vangitsemiseen keväällä 1943. Talvella 1945 hänet siirrettiin pois pommitusten uhkaamasta Berliinistä. Tie johti lopulta Baijerin metsäseuduille. Sinne saapui teloitusmääräys. Bonhoeffer teloitettiin Flossenbürgin keskitysleirissä 9.4.1945. Hän oli kuollessaan 39-vuotias.

Bonhoefferin berliiniläisestä vankilasta lähettämistä kirjeistä ja muista teksteistä koottu Kirjeitä vankilasta on hänen tunnetuin teoksensa. Siihen sisältyy 7-säkeistöinen runo "Hyvien voimien suojaan", tervehdys omaisille vuoden 1944 päättyessä. Anna-Maija Raittila suomensi tämän uudenvuodenrunon käännösantologiaansa Kutsut minua nimeltä (1981). Sama suomennos liitettiin myös Kirjeitä vankilasta -teoksen suomennoksen 2. painokseen 1991. Lyhennettynä ja muokattuna se oli sillä välin tullut virsikirjaan.

Bonhoefferin virsi on joissakin virsikirjoissa uudenvuoden-, joissakin taas iltavirsien osastossa. Meillä sen toivottiin tulevan joka-aikaiseen käyttöön. Maininta "yhdessä käymme uuteen vuoteen nyt" (1. säk.) sai yleisemmän muodon: saamme "yhdessä käydä uuteen aikaan nyt". Virren toinen säkeistö sai uuden suomenkielisen asun; 3. säkeistöstä häivytettiin runon syntytilanteeseen viittaava pyyntö: "Jos mahdollista, yhteen meidät tuo."

Meidän suomalaisten mieltymistä tähän virteen on lisännyt Erkki Melartinin koraali. Alun alkaen erääseen joululauluun syntynyt sävelmä oli tullut ruotsinkieliseen virsikirjaan jo aikaisemmin; nykyisessä ruotsalaisessa virsikirjassamme se liittyy viiteen eri virteen – ei kuitenkaan Bonhoefferin tekstiin! Erkki Melartin (1875-1937) oli monipuolinen säveltäjä. Hänen tuotantoonsa kuuluu kuusi sinfoniaa, ooppera Aino, näyttämömusiikkia (mm. Prinsessa Ruusunen) sekä soitin- ja vokaalimusiikkia. Vuodesta 1911 kuolemaansa asti Melartin toimi Helsingin Musiikkiopiston (Sibelius-Akatemian edeltäjä) johtajana.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.