Virsi 407; Nyt nukutko vaan
407

Nyt nukutko vaan

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Nyt nukutko vaan
ja sielusi Herralta suljet?
Käy taistelemaan,
päin kuolemaa, ihminen, kuljet!

2.
Se on mieletön,
ken tuhlaten ajan ja taivaan
niin kuin järjetön
vain kiiruhtaa helvetin vaivaan.

3.
Et syntejäsi
siis uskalla Herralle myöntää,
kun Jeesuksesi
noin torjut ja pois tahdot työntää?

4.
Vain viivyttelet
ja välttelet kutsua Herran.
Jos seisahdu et,
voit kuulla sen viimeisen kerran!

5.
Et synneistäsi
saa kestävää riemua koskaan.
Ne sydämesi
vain suistavat tuomioon, tuskaan.

6.
Vaan rangaistuksen
vain Kristuksen ansio voittaa,
saat turvaksi sen,
kun viimeinen hetkesi koittaa.

7.
Siis nouse ja käy,
on kurjankin oikeus tulla.
Ei esteitä näy,
tie auki on armahdetulla.

8.
Oi Jeesukseni,
et armoa, vaivoja säästä.
Siis ostamasi
pois perkeleen kahleista päästä.

9.
Vain laupeuteen
suo turvata piinasi tähden,
ja kirkkauteen
vie, Herra, kun pois täältä lähden.

Lisää suosikkeihin
Mahd. Anders Johan Nordenskiöld 1745. Suom. Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1891. Virsikirjaan 1938. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Toisinto Pohjois-Savosta.
Sama sävelmä: 244
Luokitus: Kutsu ja kuuliaisuus

Virren tarina

407 Nyt nukutko vaan

Vak, syndare, opp

Virsi on peräisin Ruotsin herrnhutilaisten Siionin virsistä (1745). Sen tekijäksi on virsikirjassa kauan merkitty ruotsalainen Anna Nordensköld. Kun sennimisestä henkilöstä ei kuitenkaan ole löydetty mitään tietoa, on päädytty arvelemaan, että etunimi onkin virheellinen ja että virren olisi kirjoittanut Anders Johan Nordenskiöld.

Anders Johan Nordenskiöldin (1696-1763) sukunimi oli Nordenberg, ennen kuin hänet ja hänen veljensä 1751 aateloitiin. Hän opiskeli matemaattisia aineita Upsalassa, mutta ryhtyi sitten linnoituslaitoksen palvelukseen ja toimi isonvihan jälkeen linnoitustöissä Suomessa. Hän eteni urallaan nopeasti. Aateloituna hänestä tuli Savon ja Kyminkartanon läänin ja sitten Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra.

Anders Johan Nordenskiöldin tiedetään olleen yhteydessä herrnhutilaisiin ja kirjoittaneen hengellisiä lauluja. Siionin virsiä tutkinut Väinö Maunumaa päätteleekin: ”Tuntuu luonnolliselta, että jo isonvihan kauhut linnoitusväessä ollessaan kokenut ja isänmaan tulevaisuudesta huolehtiva linnoitusupseeri on herätykseen tultuaan huolissaan myös omasta ja toisten pelastuksesta.”

Ruotsin Siionin virsien ilmestymisen aikoihin Nordenskilöd toimi Ruotsissa, mutta jos Nyt nukutko vaan on hänen kirjoittamansa, se muodostaisi tuossa kokoelmassa myös linkin Suomeen. Tällaisia varsinaisia herätyslauluja alkuperäisissä Siionin virsissä oli kymmenen. Ne olivat kokoelman alussa, ja Nyt nukutko vaan (nro 1) muodosti kirjan jykevän avauksen. Alun perin virsi oli kaksi kertaa niin pitkä kuin virsikirjamme versio.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.