Virsi 406; Jo herää, sielu, synnin unestasi
406

Jo herää, sielu, synnin unestasi

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Jo herää, sielu, synnin unestasi,
käy vapauteen vankeudestasi.
Nyt Jeesus kaiken armon tarjoaa,
hän täytti lain, hän auttaa, pelastaa.

2.
Ah kuule hänen armokutsuansa
ja muista hänen ristinvaivojansa.
Ne kärsi hän, kun kuoli tähtesi
ja teki rauhan, synnit sovitti.

3.
Hän huutaa täynnä rakkautta aivan:
Synneillä vaikka saatoit minut vaivaan,
sinulle näytän laupeuteni
ja otan sinut ystävyyteeni.

4.
Henkeni sinut herättää jo anna,
sen nuhteitaan suo tunnollesi panna,
niin ettet synteihisi paatuisi,
et kadotuksen yöhön vaipuisi.

5.
Tieltäsi käänny, synneistä en soimaa,
vaan niistä päästäksesi annan voimaa.
Ristini yksin ota turvaksi,
haavani pyhät pakopaikaksi.

6.
Tutkainta vastaan lakkaa potkimasta,
parhainta ystävääsi vihaamasta.
Tee parannus, jo muuta mielesi,
lankea eteen Lunastajasi.

Lisää suosikkeihin
Johan Holmberg 1743. Suom Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1891. Virsikirjaan 1938. Uud. Niilo Rauhala 1984. | Sävelmä: Toisinto Pohjanmaalta.
Sama sävelmä: 371 | 602 | 615
Luokitus: Kutsu ja kuuliaisuus

Virren tarina

406 Jo herää, sielu, synnin unestasi

Hör, syndare, är ny tid på att sova?

Johan Holmberg (k. 1743) oli tukholmalainen pappi, joka liittyi herrnhutilaisiin ja toimitti näitä varten laulukirjan Sions sånger. Sen suomensi 1790 Jalasjärven pappi Elias Lagus nimellä Sionin wirret. Runsaat sata vuotta myöhemmin Wilhelmi Malmivaara toimitti oman Siionin virsien laitoksensa. Siinä näitä Ruotsin 1700-luvun herrnhutilaisten virsiä oli alun toista sataa. Virsikirjassamme niitä on nyt 17.

Johan Holmbergin oma herätysvirsi Jo herää, sielu, synnin unestasi tuo vaikuttavasti ajateltavaksemme Jeesuksen kutsun. Kuulua sen kyllä pitäisi, sillä virren mukaan hän huutaa sen – ”täynnä rakkautta aivan”.

Virren kuudes säkeistö alkaa varoittavasti: ”Tutkainta vastaan lakkaa potkimasta, parhainta ystävääsi vihaamasta.” Sanonta on tuttua, joskin kielikuvana hämärää raamatunkieltä. Se on peräisin Paavalin kertomuksesta siitä, kuinka hän kuuli äänen sanovan: ”Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan” (Ap. t. 26:14, vanha käännös). Elias Laguksella säkeistö alkoi näin: ”Ah! Lakkaa tutkaint’ vastaan potkimasta”, mutta Malmivaara teki asian ymmärrettävämmäksi, kun hän aloitti säkeistön näin: ”Siis herkeä jo Herraa kiusaamasta”. Kun virsi sitten tuli virsikirjaan (1938), Malmivaaran sananvalinta hylättiin ja säkeistö sai nykyiset alkusanansa.

Mutta uudesta raamatunkäännöksestä tutkain on poissa! Nyt ääni sanoo: ”Paha sinun on potkia pistintä vastaan.” Kyseinen säkeistö on siten yksi niistä kohdista, joissa virsikirja on jäänyt jälkeen raamatunsuomennoksesta. Jos virsikirjan uudistus olisi saatettu päätökseen vasta sitten, kun uusi raamatunkäännös oli valmis, nämä peruskirjat kenties olisivat kieleltään paremmin sopusoinnussa keskenään…

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.