Virsi 405; Kirkkautta kohti kulje
405

Kirkkautta kohti kulje

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Kirkkautta kohti kulje
kilvoitellen uskossa.
Viettelysten portit sulje,
hylkää synti, maailma.

2.
Tie vie kaita riemuun taivaan,
portti ahdas kunniaan.
Voi, niin moni vaipuu vaivaan
synnin tietä kulkeissaan.

3.
Kilvoittele säikkymättä
pilkkaa, tuskaa, kuolemaa.
Uskon tieltä väistymättä
Herran kansa voiton saa.

4.
Taistelussa katse nosta
Herraan, uskon alkajaan.
Kiusausten ahdingosta
Jeesus nostaa armollaan.

5.
Pysy hänen armossansa,
valvo aina rukoillen.
Kruunun voittaa Herran kansa
jälkeen ahdistuksien.

6.
Hän on auttajana tiellä,
siihen luota, voimaton.
Julman nuolet sammuu siellä,
missä Herra kilpi on.

7.
Herran voimin rohkeasti
nouse yhä uudestaan.
Luota Herraan loppuun asti,
kerran sinut kruunataan.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Johann Joseph Winckler 1714. Ndongan kielelle Martti Rautanen 1884. Suom. Heikki Saari 1922. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Ilmari Krohn 1937.
Sama sävelmä: 149
Luokitus: Kutsu ja kuuliaisuus

Virren tarina

405 Kirkkautta kohti kulje

Ringe recht, wenn Gottes Gnade

Tämän virren tie suomalaiseen virsikirjaan on ollut pitkä ja epätavallinen. Kun se 1938 tuli virsikirjaan, sen tekijäksi oli merkitty Martti Rautanen, ”Ambomaan Agricola”. Luultiin, että hän oli sen kirjoittanut ndongan kielellä (eli ambokielellä, kuten virsikirjaan merkittiin). Sittemmin selvisi, ettei ollutkaan kyse Rautasen omasta runosta, vaan hänen kääntämästään saksalaisesta virrestä.

Virren kirjoittaja Joseph Winckler (1670-1722) oli saksalainen pappi, tiukka pietisti, joka taisteli maailmallisuutta ja eritoten teatterin turmiollisuutta vastaan. Tämän virtensä, jossa oli alkuaan 23 säkeistöä, hän kirjoitti erään heränneen rouvan muistoksi ja otti pohjaksi vainajalle tärkeät raamatunlauseet: ”Kilvoitelkaa päästäksenne sisään ahtaasta ovesta” (Luuk. 13:24) ja ”Tehkää peläten ja vavisten työtä pelastuaksenne” (Fil. 2:12).

Martti Rautanen (1845-1926) oli suomalaisen lähetystyön suurmies, joka käänsi Raamatun ndongan kielelle. Myös virsien aikaansaamisessa Ambomaalle syntyneiden seurakuntien käyttöön Rautanen oli keskeisenä mukana. Tämän virren käännös valmistui toiseen ambolaiseen virsikirjaan 1884. Siitä tuli nuoren kirkon jäsenille taisteluvirsi, joka pakanallisen ympäristön vainotessa rohkaisi heitä.

Tämän ambolaisten taisteluvirren suomensi 1922 lähetyssaarnaaja Heikki Saari (1879-1958) tehdäkseen sen tutuksi Suomen lähetysystäville. Heikki Saaren osuus Ambomaan kirjallisuustyössä on mittava. Hartauskirjojen lisäksi hän käänsi nimenomaan virsiä jatkaen näin Rautasen ja muiden aloittamaa työtä. Suomen heränneiden Siionin virsistä hän käänsi ndongaksi noin sata.

Virren on säveltänyt Ilmari Krohn (1867-1960), suomalaisen musiikkitieteen uranuurtaja.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.