Virsi 522; Anna, Herra, kansallemme
522

Anna, Herra, kansallemme

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Anna, Herra, kansallemme
oikeudentuntoa,
alttiutta voidaksemme
toisiamme palvella.
Kitke meistä kateus,
kylvä totuus, rakkaus.

2.
Poista neuvotteluistamme
epäilys ja itsekkyys.
Silloin johtaa tahtoamme
luottamus ja ystävyys.
Silmät, sydän aukaise
maailmamme hädälle.

3.
Vyötä lahjomattomuuteen
tehtäviinsä valitut,
ohjaa laajakatseisuuteen
johtajiksi kutsutut,
vastuutansa kantamaan,
heikoimpia puoltamaan.

4.
Jeesus, rauhanruhtinaamme,
poista mielten sokeus!
Sinulta me kutsun saamme,
meitä vaatii rakkaus
laupeutta jakamaan,
rauhaa kohti kasvamaan.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Jacob Tengströmin virren (1836) pohjalta komitea 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Rudolf Lagi 1867.
Sama sävelmä: 193 | 426 | 588
Luokitus: Työ

Virren tarina

522 Anna, Herra, kansallemme

(Meno puhdas, rehellinen)

Virren kaukaisena taustana on vuoden 1886 virsikirjaan tullut virsi 405 ”Meno puhdas, rehellinen”, jonka tekijäksi ilmoitettiin hakemistossa ”Tuntematon. Suomal. tällä vuosisadalla” [1800-luvulla]. Tekijä lienee kuitenkin Jacob Tengström (1755-1832), joka 1803 nimitettiin Turun piispaksi. Vuonna 1817 hän sai arkkipiispan arvon.

Tengström toimi useiden vuonna 1817 asetettujen kirkollisten kirjojen uudistamiskomiteoiden puheenjohtajana. Vuoden 1886 virsikirjan virsi 405 kuuluu osastoon Tuomarein ja oikeuden-etsijäin virsiä. Virren kantava ajatus on sopu ja sovinto. Näitä sanoja ei muokkauksessa enää ole, mutta ajatus kuitenkin kulkee samoja latuja. Virkamiesten ja ”tehtäviinsä valittujen” lahjomattomuus on sekä alkuperäisessä että muokkauksessa rukouksen kohteena.

Virttä muokattaessa on käyttöön otettu nykyaikaisia sanoja, kuten neuvottelu ja laajakatseisuus. Lisäksi näkökulma on laajentunut vastuun kantamiseen, silmien ja sydämen avautumiseen maailman hädälle.

Virren käyttötilanteet jäävät hieman arvoituksellisiksi. Toisaalta ensimmäinen säkeistö antaa näkökulmaksi koko kansan, mutta jo toisessa säkeistössä ollaan neuvotteluissa, joissa veisaajakin on mukana. Viimeinen säkeistö muistuttaa kasvamisesta kohti rauhaa.

Virren sävelmän on laatinut Helsingin Nikolainkirkon (nykyisin tuomiokirkko) monitaitoinen urkuri Rudolf Lagi (1823-1868), jolta koraalien lisäksi syntyi mm. englannin kielen harjoituskirja. Konserttitoiminnan ohessa hän opetti saksaa ja englantia sekä pyrki perehtymään virsihistoriaan.

Markku Kilpiö

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.