Armo suuren Jumalamme

1.
Armo suuren Jumalamme
avarasti hengittää,
hoitaa meitä matkallamme
kohti rantaa seestyvää.
Edessä on ensin yö,
johon pelon aalto lyö.
Mutta kuolemankin säällä
Herra kulkee vetten päällä.

2.
Taivas kaartuu lempeänä
yllä katseen hiipuvan.
Armo kantaa väkevänä
ruumiin, sielun uupuvan.
Kuolemamme ahdingon
Jeesus kohdannut jo on.
Hän on noussut kuolon alta,
hänellä on kaikki valta.

3.
Kaipauksen askelissa
suru kauas tähyää.
Muistoissamme kaipaavissa
kiitosmieleen mennyt jää.
Kiitos, Herra, matkasta!
Ole tienä, valona.
Näytä meille määränpäämme,
käsiisi me täällä jäämme.

4.
Kädellään näin Herra meitä
painaa sekä kohottaa,
nostaa silmiin kyyneleitä,
kuivumaan ne jälleen saa.
Kerran juhlan autuaan
Herra antaa taivaassaan,
kun hän meitä rakkaitansa
ohjaa sinne sanallansa.

Lisää suosikkeihin