Maan päällä aina, ihminen

1.
Maan päällä aina, ihminen,
vieraana kuljet matkaten
kaukaista maata kohti.
Vain hetken viivyit kotona,
kun elämä taas sinua
jo taipaleelle johti.

2.
Et hetkeksikään luopua
saa täällä matkasauvasta,
nyt vielä kuljet tiellä.
Vie tiesi kohti kuolemaa,
ja iäisyys kun aukeaa,
on lepo vasta siellä.

3.
Jos lieden luona istunet
tai maailmalla matkannet
levotta retkilläsi,
on hauta aina matkan pää,
jos kuinka kierrät, ei se jää,
on aina edessäsi.

4.
Vaan muista, minne kuljetkin,
myös Jumalasi armoisin
käy aina rinnallasi.
Ja vaikka vaara uhkaisi,
niin Isä tuntee polkusi
ja auttaa matkallasi.

5.
Myös meren hautaan hyytävään
hän yltää, sieltä kädellään
pelastaa syvyydestä.
Ja hiekkaan kuuman erämaan
puhkeaa lähde laulamaan
Herramme hyvyydestä.

6.
Kun takaa maiden, merien
hän pienen muuttolintusen
tuo kotiin turvaisasti,
niin miksi pelkään, vapisen?
Myös minut niin kuin lintusen
hän johtaa kotiin asti.

7.
Jos kuljen kuinka kauaksi,
hän seuraa, huomaa hätäni
ja estää eksymästä.
Hän neuvoo neuvon puutteessa
ja auttaa avun tarpeessa.
En lakkaa kiittämästä.

8.
Rukoilen, Herra: Johdata
syntistä, köyhää, heikkoa
ja näytä suuntaa tiellä.
Jos minne matkan ohjaatkin,
niin päättyä sen kuitenkin
suo taivaan riemuun siellä.

Lisää suosikkeihin