Virsi 423; Katseesi nosta yli maan
423

Katseesi nosta yli maan

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Katseesi nosta yli maan,
sen niityt käyvät kukkimaan,
sen laaksot hymyilevät.
Sen ihmeen Herran käsi loi,
hän kylvön nousta, kasvaa soi,
kun saapui uusi kevät.
Kiitos Herran! Sielut yöstä,
orjantyöstä Kristus voittaa,
kevät saapuu, päivä koittaa.

2.
Kuin kaste, sade lankeaa,
maan kostuttaa ja uudistaa,
se kunnes oraan kantaa,
niin Herran sana turhana
ei palaa lähtöpaikkaansa,
vaan aina sadon antaa.
Kiitos Herran! Voittoisana
kulkee sana uutta luoden,
kuolemaankin toivon tuoden.

3.
Me kaukana ja lähellä
olemme yhtä perhettä,
on taivas kotimaamme.
Vahvoiksi, Kristus, meidät tee.
Kun päivä Herran valkenee,
me silloin voiton saamme.
Kiitos Herran! Myrsky riehuu,
lippu liehuu! Pelko haihtuu.
Kyynelkylvö riemuun vaihtuu.

Lisää suosikkeihin
Magnus Brostrup Landstad 1859. Suom. Pauli Vaalas 1951. Uud. Jaakko Haavio 1961. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Piae Cantiones 1582 / 1911.
Sama sävelmä: 133 | 144
Luokitus: Lähetys

Virren tarina

423 Katseesi nosta yli maan

Oppløft ditt syn, du kristensjel

Kesäkuun 6. päivä 1858 oli kauan odotettu juhlapäivä Norjan lähetysseuran työalalla silloisessa Afrikan Zulumaassa. Työtä oli tehty jo 14 vuotta; nyt vihdoin saatiin kastaa ensimmäinen kristityksi kääntynyt pakana. Kun tieto siitä ennätti Norjaan, ilo oli suuri lähetysystävien keskuudessa. Silloin runoilijapappi M. B. Landstad kirjoitti parhaan lähetysvirtensä. Se alkoi sanoilla: "Nyt kiittäkää Herraa, joka mies. On kuultu hyvä uutinen pakanamaalta kirkon taistelusta ja voitosta: yksi sielu on pelastettu..."

Tuo alkusäkeistö ei toki ole tullut virsikirjoihin Norjassa eikä meillä, vaan niissä tämä virsi alkaa säkeistöllä Katseesi nosta yli maan. Meidän virsikirjassamme se on ainoa Landstadin kirjoittama. Virsikirjaa uudistettaessa se ennätti jo olla menossa poistolistallekin. Onneksi virsi kuitenkin säilytti paikkansa.

Magnus Brostrup Landstad (1802-1880) on Norjan virsihistorian suurin nimi. Hänen työnsä tuloksena Norja (joka vuoteen 1814 oli kuulunut Tanskan yhteyteen) sai ensimmäisen ihan oman virsikirjansa 1870. Sittemmin korjailtuna ja täydennettynä se (Landstads reviderte salmebok) oli käytössä vuoteen 1984. Norjan nykyisessä virsikirjassa Landstadin kirjoittamia virsiä on 25. Niiden harras norjalainen viritys viittaa kansanlauluihin, joita hän keräsi ja julkaisi laajan kokoelman.

Landstad kirjoitti lähetysvirtensä Philipp Nicolain loppiaisvirren 43 "On kirkas aamutähti nyt" sävelmään. Sillä tätä virttä laulettiin, kun se 1951 liitettiin Hengellisiin lauluihin ja virsiin. Virsikirjassa se on saanut keskiaikaisen Piae Cantiones -sävelmän, saman joka jo oli liitetty kolminaisuusvirteen 133 ”Halleluja! Nyt ylistys” ja myös pyhäinpäivän virteen 144 ”Kuoleman jälkeen parempaa”. Piae Cantiones -kokoelmassa 1582 se oli sävelmänä laululle "Triformis relucentia", joka sekin ylistää Pyhää Kolminaisuutta ja joka Hemminki Maskulaisen suomennoksena alkoi sanoilla "O Isä syndymätöin suur".

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virsien 133 ja 144 esittelyissä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.