Virsi 39; Oi Jeesus, hyvyyttäsi
39

Oi Jeesus, hyvyyttäsi

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Oi Jeesus, hyvyyttäsi
ylistää tahdomme.
Puhtaaksi verelläsi
tee omatuntomme.
Me tuomme lahjana
vain köyhän sydämemme.
Jää itse turvaksemme,
uskomme uudista.

2.
Suurimman armon meille
ristisi kirkastaa,
murheeseen vaipuneille
tuo toivon sanomaa.
Veressä kalliissa
on apu hätään, vaivaan,
tie valmistettu taivaan,
pois syösty kuolema.

3.
On, Jeesus, nimi suotu
sinulle suloinen
ja siinä ilmituotu
on autuus ihmisten.
Nimesi vapahtaa,
siis ole Jeesuksemme,
sinua rukoilemme,
ainoaa auttajaa.

4.
Kun jälleen aloitamme
me uuden vuotemme,
nöyrästi tunnustamme
sinua, Herramme.
Aikamme pakenee,
kiinnitä sydämemme
nimeesi, Jeesuksemme,
valppaiksi meidät tee.

5.
Henkesi armo anna,
päivämme siunaa niin,
ja rauhan tiellä kanna
aikoihin tuleviin.
Suo, että uskossa
sinua palvelemme,
tielläsi riemuitsemme
autuuden toivosta.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Juha Kuivanen (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys

Haqvin Spegel 1686. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Kaarle Martti Kiljander 1867, komitea 1984. | Sävelmä: Toisinto Pieksämäeltä.
Sama sävelmä: 445 | 529 | 537 | 592
Luokitus: Uudenvuodenpäivä

Virren tarina

39 Oi Jeesus, hyvyyttäsi

Din godhet vilje vi lofva

Virren teksti lienee syntynyt Gotlannissa, jossa Ruotsin yksi tunnetuimmista virsirunoilijoista, Haquin Spegel toimi superintendenttinä eli apulaispiispana. Lukuisia hänen virsiään liitettiin lisäyksenä Ruotsissa vuonna 1686 julkaistuun Manualeen. Spegel kirjoittaa tarkoittaneensa ne ”niiden hartaudeksi, jotka tahtovat kotonaan ylistää Jumalaa”. Runoilijalle tyypillinen valoisuus leimaa tätä uudenvuoden virttä. Vuoden 1701 suomalaisen virsikirjan käännös kuuluu siihen suureen joukkoon, jonka laatijaa tai laatijoita ei tiedetä. Vuonna 1867 tekstin uudisti K. M. Kiljander, ja käännöstä ovat edelleen parannelleet Elias Lönnrot ja vuoden 1986 virsikirjaa valmistellut komitea.

Virren sävelmäksi osoitettiin aluksi sama kuin nykyiselle adventtivirrelle ”Valmistu, Herran kansa”. Vuoden 1938 virsikirjassa sille samoin monelle muulle virrelle osoitettiin nykyinen, valoisa suomalainen toisinto saksalaisesta 1500-luvun balladisävelmästä. Pieksämäellä muistiin merkitty sävelmämuoto on yksi niistä, jotka olivat liittyneet suosittuun vuoden 1701 virteen ”Aamulla seisoin varhain salaisess’ paikassa”. Tämä teksti oli varmaan liian paljon kansanlaulun omaiseksi katsottuna jäänyt pois jo vuoden 1886 virsikirjasta.

Erkki Tuppurainen

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.