Virsi 38; Oi kuule, Herra, huutomme
38

Oi kuule, Herra, huutomme

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Oi kuule, Herra, huutomme,
kun puoleesi nyt nousee se.
Isäimme turva, lohdutus,
suo kansallemme siunaus.

2.
Pois juoksee aika joutuisaan,
me väistymme kuin varjot maan,
vaan kautta kaikkein vaiheittein
on armo iankaikkinen.

3.
Sinulle, armon Jumala,
nyt olkoon kiitos hoidosta,
kun kaiken meille lahjoitit
ja rakkaasti myös kuritit.

4.
Soit leivän jokapäiväisen,
veit turvaan alta vaarojen.
Myös yöhön synkkään valon loit
ja lohdutuksen suruun toit.

5.
Me Herran nimeen luotamme,
myös uuteen vuoteen kantaa se.
Sen suojaan jäämme toivossa,
et hylkää meitä, Jumala.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Juha Kuivanen (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys

Herman Råbergh 1900. Suom. Martti Ruuth 1903. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Frans Petter Krank 1889.
Sama sävelmä: 580
Luokitus: Uudenvuodenpäivä

Virren tarina

38 Oi kuule, Herra, huutomme

Ack, hör oss, våra fäders Gud (Vi ber dig, våra fäders Gud)

Tämän uudenvuodenvirren kirjoittaja Herman Råbergh (1838-1920) oli merkittävä suomalainen teologi ja kirkonmies. Kirkkohistorian professorina hän loi perustan suomalaiselle kirkkohistorian tutkimukselle, mutta vaikutti myös koko teologisen opetus- ja tutkimustoiminnan uudistamiseen. Vuodesta 1892 hän oli Porvoon hiippakunnan piispa.

Kun Suomen Lähetysseura pani 1890-luvun lopulla vireille uuden hengellisen laulukirjan aikaansaamisen, piispa Råbergh oli hankkeessa aktiivisesti mukana. Laulukirja, jonka ensimmäinen osa ilmestyi 1900-05, sai nimen Hengellisiä lauluja ja virsiä. Esipuheen siihen kirjoitti Herman Råbergh.

Råbergh osallistui laulukirjan tekemiseen myös runoilijana. Hänen sepittämiään lauluja tuli kirjan ensimmäiseen osaan yksitoista. Niistä tunnetuin on "Pyhäaamun rauha", jonka P. J. Hannikainen on sekä säveltänyt että suomentanut, ja niihin kuuluu myös uudenvuodenvirsi Oi kuule, Herra, huutomme. Sen suomensi silloinen nuori maisteri Martti Ruuth (1870-1962), jonka osuus laulukirjan toimittamisessa oli keskeinen. Hän suomensi suuren määrän lauluja; virsikirjassa Ruuthin suomennoksia on kahdeksan. Kiintoisa yhtymäkohta Råberghiin nähden on, että Ruuthistakin tuli kirkkohistorian professori 1918 ja hän hoiti sitä virkaa kaksi vuosikymmentä – samoin kuin Råbergh aikoinaan.

Virressä Oi kuule, Herra, huutomme kuuluu siten kahden historiantutkijan ääni, minkä voi katsoa antavan lisää painavuutta virren sanottavalle. Meidän osamme on väistyä maan varjojen lailla, mutta Herran armo pysyy "kautta kaikkein vaiheitten". Hän on hoitanut kansaamme, myös rakkaasti kurittaen, hänen nimeensä luottaen saamme käydä uuteen vuoteen: "Et hylkää meitä, Jumala."

Virren sävelmän luoja Frans Petter Krank (1844-1910) vihittiin papiksi 1867. Hän toimi kappalaisena Kuopiossa ja vuodesta 1882 Kivijärven kirkkoherrana. Krank kuului alkuaan lähinnä beckiläiseen raamatulliseen suuntaan, mutta liittyi 1888 lestadiolaisiin. Hän kirjoitti ahkerasti hengellisiin lehtiin ja sävelsi useita hengellisiä lauluja ja virsiä.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.