Virsi 40; Oi nimi kaikkein suloisin
40

Oi nimi kaikkein suloisin

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Oi nimi kaikkein suloisin,
mainittu ihmiskielin,
kiitetty kielin tuhansin
ja palavaisin mielin.
Oi Jeesus Kristus, kuinka me
nyt edessäsi voisimme
kylliksi kumartua!

2.
Iäksi kuolon tuskista
ja tuomiosta säästit,
oi maailman Vapahtaja,
synnistä meidät päästit.
Nimesi luja linna on,
on siinä turva verraton.
Ken muu voi meitä auttaa?

3.
Jo ennen aikain alkua,
kun maa ei ollut luotu,
Isäsi suunnitelmassa
jo olit meille suotu,
valkeudesta valkeus,
Jumalan puhtain rakkaus
ja kaikkivoipa voima.

4.
Olethan korkein kaikista,
viimeinen, ensimmäinen,
ja kuningas ja profeetta
ja pappi ylimmäinen.
On sinun syvyys, korkeus,
on sinun valta, kirkkaus
ja kaikki, Jeesus Kristus.

Lisää suosikkeihin
Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Juha Kuivanen (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys
Johann Caspar Lavater 1780. Suom. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Toisinto Pohjois-Savosta.
Sama sävelmä: 340 | 489 | 543 | 727
Luokitus: Uudenvuodenpäivä

Virren tarina

40 Oi nimi kaikkein suloisin

O süssester der Namen all

Sveitsiläinen pappi, uskonnonfilosofi ja kirjailija Johann Caspar Lavater (1741-1801) teki elämäntyönsä kotikaupungissaan Zürichissä. Hän toimi Pyhän Pietarin orpokodin kirkon diakonina ja viimeksi 15 vuotta kirkkoherrana. Hän kuoli ranskalaisen sotilaan luodista saamiinsa vammoihin sairastettuaan kaksi vuotta. Runoilijana hänet tunnetaan kansallisten tunteiden herättäjänä ja hengellisten laulujen sepittäjänä (Zweihundert christliche Lieder, 1780). Kuitenkin hänen pääteoksensa on Physiognomische Fragmente (Fysionomisia katkelmia, 1775-78). Fysionomialla tarkoitetaan oppia, joka tutkii luonteen ominaisuuksien sekä kasvonpiirteiden ja ruumiinrakenteen vastaavuutta. Teos käännettiin useille kielille ja se herätti huomiota laajalti Euroopassa. Lavater kävi kirjeenvaihtoa aikansa kuuluisuuksien, kuten Johann Gottfried Herderin ja J. W. von Goethen kanssa.

”Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla”, päätti Pietari puheensa Jerusalemissa hallitusmiehille, vanhimmille ja lainopettajille Apostolien tekojen mukaan (Ap.t. 4:12). Tämä jae on Lavaterin virren taustana. Mutta kielikuvissa on yhteyksiä muihinkin Raamatun kohtiin, Efesolaiskirjeeseen, Heprealaiskirjeeseen ja Ilmestyskirjaan.

Uudenvuodenpäivä on joulun oktaavi, kahdeksas päivä joulusta. Päivän alkuperäisenä aiheena on Jeesuksen ympärileikkaus, jonka yhteydessä hän sai nimensä; se merkitsee ”Herra pelastaa”. Virsi 40 on yhtenä vaihtoehtona päivän virreksi.

Virren sävelmänä on kansantoisinto Pohjois-Savosta. Melodia lienee kaukainen muistuma saksalaisesta juurisävelmästä (1524) ”On hyvyydessään Jumala” (virsi 262).

Markku Kilpiö

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.