Virren tarina
268 Hädässä huudan Herraa
Du fond de ma détresse
Virsi pohjautuu psalmiin 130, "Syvyydestä minä huudan sinua, Herra". Virren alla on kolme nimeä.
Ensimmäisenä on virren alkuperäinen ranskalainen kirjoittaja Clément Marot (1494-1544). Hän oli toinen Ranskan protestanttien virsikirjan eli Hugenottipsalttarin runoilijoista. Kun näet Jean Calvin oli sitä mieltä, että seurakuntavirren sisällön piti olla suoraan Raamatusta, niin reformoidun kirkon virsiperinne alkoi psalmivirsistä. Hugenottipsalttarissa oli 150 virttä, yhtä monta kuin Raamatussa on psalmeja.
Toinen nimi on saksalainen Ambrosius Lobwasser (1515-1585), Königsbergin yliopiston oikeustieteen professori. Hän käänsi hugenottipsalttarin saksaksi. Tämän saksannoksen kautta ranskalaiset psalmivirret tulivat tunnetuiksi muuallakin. Siitä tämä virtemme käännettiin ruotsiksi.
Kolmantena nimenä onkin ruotsintaja Lars Wivallius (1605-1669), synnynnäinen runoilija, renessanssi-ihminen ja suurten mittojen seikkailija. Vaelluksillaan Euroopassa hän joutui edesottamuksistaan jo vankilaankin. Tultuaan väärällä passilla ja nimellä Tanskaan Wivallius onnistui puijaamaan erästä aatelismiestä ja naimaan tämän tyttären. Kun totuus paljastui, hänet tuomittiin kuolemaan. Hän onnistui kuitenkin pakenemaan Ruotsiin. Siellä pantiin vireille uusi oikeusjuttu ja Wivallius sai vankeustuomion, jonka hän kärsi Kajaanin linnassa.
Mutta neljäs ja loppujen lopuksi tärkein nimi puuttuu: virren suomentajasta ei ole tietoa. Mikään poropeukalo hän ei ollut – näytteenä hänen taidostaan virren neljäs säkeistö: "Israel, lujast' luota / Ain' Herran hyvyyteen, / Hän sinull' avun tuottaa, / Ja auttaa autuuteen; / Hän synnit anteeks' antaa, / Suuresta armosta, / Israelill' avun kantaa, / Ja tuskist' pelastaa" (VVK 90). Meillä virsi ilmestyi ensi kerran Johannes Gezelius vanhemman julkaisemassa virsikirjassa 1685.
Sävelmä on virren alkuperäinen ranskalainen koraali vuodelta 1539.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.