Virsi 383; Nyt ylös vuoriin tiellä
383

Nyt ylös vuoriin tiellä

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Nyt ylös vuoriin tiellä
katseeni kohotan,
saan avun parhaan sieltä
ja valon ihanan.
Hän on mun apunani,
ken maan ja taivaan loi.
Hän kuulee huutoani
ja auttaa kyllä voi.

2.
Hän valpas on, ei salli
horjahtaa jalkani.
Herrani valvoo aina
ja pysyy luonani,
armossaan suojeleepi
ja tukee kättäni,
öin päivin varjeleepi
ja siunaa työtäni.

3.
Hän pahan torjuu, poistaa
ja sielun pelastaa,
suo mulle armon loistaa,
vaivoissa virvoittaa.
Jos saavun taikka lähden,
hän tarttuu käteeni,
rakkautensa tähden
hän johtaa matkani.

Lisää suosikkeihin
Jakob Arrhenius 1694. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Ranskassa 1539.
Sama sävelmä: 268 | 393 | 403 | 841
Luokitus: Jumalan varjelus ja johdatus

Virren tarina

383 Nyt ylös vuoriin tiellä

Jag lyfter mina händer

Ruotsin kirkko sai uuden ns. karoliinisen virsikirjan 1695. Sen merkittäviä ruotsalaisia runoilijoita oli Jakob Arrhenius (1642-1725), joka toimi ensin Upsalan yliopiston taitavana talousjohtajana ja sitten historian professorina. Mutta pysyvän maineen hän on saanut virsirunoilijana. Meidän virsikirjassamme Arrheniuksen virsiä on viisi. Neljä niistä pohjautuu Vanhan testamentin psalmeihin.

Virren Nyt ylös vuoriin tiellä pohjana on psalmi 121, ”varjeluspsalmi”. Sen alussa sanotaan: "Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan." Ja lopuksi psalmi vakuuttaa turvallisesti: "Herra varjelee sinut kaikelta pahalta, hän suojelee koko elämäsi. Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina."

Runoilija on uskollisesti muuntanut psalmin nykyaikaisen loppusoinnullisen runon muotoon. Mutta kun virren suomennoksessa sanotaan lähtemisiämme ja tulemisiamme varjelevasta Herrasta: "hän tarttuu käteeni", niin asia tulee vielä lähemmäksi kuin konsanaan psalmissa tai Arrheniuksen alkuperäistekstissä.

Virren kaunis, levollinen sävelmä on peräisin Ranskan 1500-luvun reformoitujen psalmivirsikirjasta, ns. hugenottipsalttarista. Sama rakastettu koraali liittyy meidän virsikirjassamme neljään eri virteen. Alun perin se oli virren 268 "Hädässä huudan Herraa" (psalmi 130) sävelmä.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.