1.
Jeesus, joka lempeänä
itkeviä lähestyt,
laske murheellisten ylle
hellät paimenkädet nyt.
Vapahtaja, edessäsi
nukkuu pieni ystäväsi.
Katso hiljaa sydämiin
lyötyihin ja tuskaisiin.
2.
Lapsen, jonka Herra antoi,
Herra otti luoksensa.
Herralla on kädessänsä
syntymä ja kuolema.
Jeesus, seiso vierellämme,
kun niin vähän ymmärrämme
teitä pyhän Jumalan
alla murheen vaikean.
3.
Auta meitä surun tiellä
taivaan Isään luottamaan,
luovuttamaan Jumalalle
rakkaimpamme kokonaan.
Kiitos, että muistoissamme,
lähellämme, matkallamme
yhä lapsensilmin hän
lahjana on elämän.
4.
Taivaan valtakunnan annoit,
Vapahtaja, lapsille.
Armostasi, Jeesus, heille
taivaassa myös kuuluu se.
Meidätkin tee uskoviksi,
auta lasten kaltaisiksi.
Lasten valtakunnassa
täytä meidät toivolla.
5.
Rakkautesi on, Jeesus,
väkevämpi kuolemaa.
Kuolemasi kautta kulkee
silta kuolemankin taa.
Anna usko sydämeemme,
ohjaa itse askeleemme,
niin ei meitä kuolema
rakkaastamme erota.
6.
Turvissasi, Vapahtaja,
viemme hänet syliin maan.
Nyt hän nukkuu, mutta herää
lasten riemuun kirkkaimpaan.
Kiitos, että saamme kerran
tulla yhteen luona Herran.
Sinne uskon, toivon tie
täältä taivaan kotiin vie.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Juha Kuivanen (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Niilo Rauhala 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Ruotsissa 1697.
Niilo Rauhala (1936-) kirjoitti keväällä 1978 virren, joka oli tarkoitettu erityisesti pienen lapsen hautaukseen. Pienen lapsen siunaustilaisuudessa etenkin lapsen vanhemmilla on erityisen raskasta ja vaikeaa. Siksi lapsen hautausvirren tulisi olla sielunhoidollinen ja lämmin, uskonnolliselta sanastoltaan ennestään tuttua. – Rauhala ei virressään kuitenkaan käsittele äidin ja isän surua, koska siinä tilanteessa se on liian kipeä kosketeltavaksi.
Virren yleissävy on lohduttava. Koska Jumalan teitä on vaikea ymmärtää, virressä pyydetään: ”Jeesus, seiso vierellämme” (2. säk.). Virren loppua sävyttävät Kristuksen rakkaus ja voima sekä vahva ylösnousemususko. Kuusisäkeistöinen virsi saattaa tuntua monen mielestä pitkältä, mutta runoilijan mukaan virsi voidaan laulaa kahdessa osassa – ennen siunausta ja sen jälkeen.
Niilo Rauhalalla oli virttä kirjoittaessaan sävelmä jo valmiiksi mietittynä: ruotsalainen koraali, joka on tuttu muun muassa virrestä ”Kaitse, Jeesus, paimen hyvä” (378). Virren käytön kannalta onkin tärkeää, että siinä on tuttu sävelmä. Rauhalan sävelmäehdotus sai komitean yksimielisen hyväksynnän.