Virsi 247; Ah autuas, ken taivaaseen
247

Ah autuas, ken taivaaseen

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Ah autuas, ken taivaaseen
jo varhain päässyt on,
ken luottaa Herraan Jeesukseen,
saa voittopalkinnon.
Ja kuitenkin me kysymme:
Voi, miksi sinut luotamme
näin varhain kutsuttiin?

2.
Niin varhain jouduit, ystävä,
matkasi päättämään.
On rakkaillasi ikävä,
sinua itketään.
Vaan luona Isän Jumalan
saat kodin kirkkaan, ihanan
Jeesuksen seurassa.

3.
Kuin siemen maahan mullataan
Kristukseen uskova.
Kuin Jeesus nousi haudastaan,
on hänkin nouseva.
Nyt ruumis pannaan poveen maan,
vaan Kristus taas sen tullessaan
voimallaan herättää.

4.
Jää Herran huomaan pyhimpään,
jää lepoon siunattuun!
Me jäämme matkaa tekemään,
sen vaivaan, taisteluun.
Vie, Herra, kunniaksesi
myös meidät kotiin luoksesi,
kun päättyy kilvoitus.

Lisää suosikkeihin
Lauri Kalliala. Uud. komitea 1937. Virsikirjaan 1938. Uud. Pekka Kivekäs 1984. | Sävelmä: Toisinto Porista.
Sama sävelmä: 617
Luokitus: Hautaus

Virren tarina

247 Ah autuas, ken taivaaseen

Hautajaisvirren Ah autuas, ken taivaaseen kohdalla on vuoden 1937 virsikirjaehdotuksessa alkuperämerkintä "komitea Lauri Kallialan virrestä". Pohjatekstin tekijä on siis silloinen Keuruun kirkkoherra Lauri Kalliala (1885-1970), jonka muitakaan tekstejä ei virsikirjakomitea sellaisinaan hyväksynyt, vaan teki niihin koko joukon muutoksia (ks. virsiä 146 ja 583). Tätä virttä on nykyiseen virsikirjaan edelleen muokannut Pekka Kivekäs, vantaalainen uskonnonlehtori ja virsirunoilijanakin tunnetun Herkko Kivekkään poika.

Virsi on tarkoitettu laulettavaksi nuoren ihmisen hautajaisissa. Sävelmä on sama saksalaisen kansansävelmän porilainen toisinto kuin kauniissa taivasvirressä 617 ”Taivaassa, ratki taivaassa”.

Tauno Väinölä