Virsi 153; Herää, nouse nukkumasta
153

Herää, nouse nukkumasta

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Herää, nouse nukkumasta,
hukkumasta,
syntinen, nyt vihdoinkin.
Kohta saapuu loistossansa
pyhäin kanssa
Kristus, Ylkä Siionin.

2.
Kuinka voisi kuningastaan
juosta vastaan
ryysyissänsä syntinen?
Nouse, riisu syntipuku,
älä huku,
vaate ota pyhien.

3.
Synnin tieltä nouse, käänny,
ettet näänny,
aikaa et saa tuhlata.
Kristus seurakunnassansa
haavoissansa
antaa armon, rauhansa.

4.
Lamput palavina vastaan
kuningastaan
viisaat neitseet rientävät.
Heidän laillaan Yljän luokse
riennä, juokse,
katso, lamput syttyvät!

5.
Saavu joutuin, Ylkä taivaan,
ettei vaivaan
näänny seurakuntasi.
Saavu luokse väsyneiden,
uupuneiden,
korjaa meidät luoksesi.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Laulettu 1. säkeistö

CC Freian laulajia, Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys

Abraham Achrenius 1746. Uud. J. W. Wallinheimo 1923, komitea 1937. Virsikirjaan 1938. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Hollannissa 1647 / Suomessa 1702.
Sama sävelmä: 225 | 612
Luokitus: Kirkkovuoden päätös

Virren tarina

153 Herää, nouse nukkumasta

Herää, morsian hengellinen

Kirkkovuoden viimeistä edellisen sunnuntain otsikko "Valvokaa" on mahdoton kehotus niille, jotka nukkuvat. Heille pitää huutaa: Herää! Herätkää! Onneksi on virsikirja. Siellä se herätyshuuto kaikuu.

Herää, nouse nukkumasta sopisi – alkusanojensa perusteella – alkuvirreksi minä pyhänä tahansa: on aika valveutua osallistumaan yhteiseen jumalanpalvelukseen! Selkeä herätysvirsi liittyy kuitenkin valvomisen sunnuntain tekstiin, vertaukseen kymmenestä neitsyestä.

Virren tekijä on varhaisemman herännäisyyden merkkimies, Nousiaisten kirkkoherra, virsirunoilijana tunnettu Abraham Achrenius (1706-1769). Itse asiassa tässä on esimerkki siitä, millaisia vaiheita virsi voi joutua kokemaan. Achreniuksen alkuperäistekstissä (1746) on 15 säkeistöä. Virsikirjan lisävihkoehdotukseen 1923 J. W. Wallinheimo mukaili siitä 9-säkeistöisen version. Virsikirjaan se lopulta 1938 tuli viiteen säkeistöön tiivistettynä. Nykymuotoa on vielä siitäkin muokattu.

Achreniuksen pitkää alkuperäisvirttä veisaavat yhä Länsi-Suomen rukoilevaiset (HSHL 29). Sanallista yhtäläisyyttä sen ja virren 153 välillä on tuskin lainkaan. Kun virsi silti yhä on merkitty Abraham Achreniuksen tekemäksi, on selvästikin lähdetty siitä, että ilman häntä meillä ei tätä virttä olisi ollenkaan.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.