Virsi 154; Jo nouskaa, kristityt, valvokaa
154

Jo nouskaa, kristityt, valvokaa

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Jo nouskaa, kristityt, valvokaa!
Nyt viisaat neitseetkin nukkuu.
Kun voiton Ihmisen Poika saa,
niin vanha maailma hukkuu.
Se hetki salattu meiltä on,
siis pyydä armoa Herran,
niin että tullessa tuomion
voit olla valveilla kerran.

2.
Kuin iskee idässä salama
ja nähdään lännessä asti,
niin kaikuu äkkiä pasuuna
ja kutsuu kauhistavasti.
Sen ääni elävät, kuolleetkin
nyt kutsuu multien alta,
se kuullaan mertenkin hautoihin.
On yksin Herralla valta.

3.
Hän tuomariksemme istuutuu
ja hetki totuuden koittaa.
Ei auta arvo, ei mahti muu,
vain totuus, oikeus voittaa.
Ken armoon luotti, se armon saa
ja rauhan majoissa taivaan.
Ken armon torjui, se vaikertaa,
kun astuu itkuun ja vaivaan.

4.
”Te tulkaa, Isäni siunaamat,
nyt taivaan antaa hän teille.
Te näitte pienimmät, kurjimmat
ja soitte hoivanne heille.”
Vaan jotka palvellen itseään
tien armoon kielsivät kerran,
ne yksin vaipuvat pimeään
ja kauas kasvoista Herran.

5.
Nyt, Kristus, kansaasi armahda
ja vaivan kuilusta säästä!
Suo, että etsimme sinua
ja voimme luoksesi päästä.
On synti saanut jo tuomion,
ja kaiken anteeksi annat.
Nyt portti armoosi auki on
ja meidät riemuusi kannat.

Lisää suosikkeihin
Georgius Marci viim. 1613. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1937. | Sävelmä: Sulo Salonen 1943.
Luokitus: Kirkkovuoden päätös

Virren tarina

154 Jo nouskaa, kristityt, valvokaa

Vak upp af synden, du christendom!

Viimeinen tuomio on yhteisenä aiheena sekä tällä virrellä että virrellä 155 ”Jo Herran päivä läsnä on”. Käyttöä tällaisille virsille on lähinnä kirkkovuoden lopulla, eritoten tuomiosunnuntaina.

Virsi Jo nouskaa, kristityt, valvokaa tulee Ruotsista. Sen kirjoittaja Georgius Marci (n. 1540-1613) toimi Juhana III:n hovisaarnaajana ja sitten kirkkoherrana Annerstadin seurakunnassa, Smålandissa. Hänen virtensä suomennettiin Ruotsin vuoden 1695 virsikirjasta ns. Vanhaan virsikirjaan (1701). Ruotsin seuraavassa virsikirjassa 1819 sen korvasi J. O. Wallinin samanaiheinen virsi ("O mänska, till en Fader kom"), joka ei sekään ole siellä enää mukana nykyisessä virsikirjassa. Suomessa taas kumpikin, siis sekä Georgius Marcin että Wallinin virsi, otettiin 1886 niin suomalaiseen kuin ruotsalaiseenkin virsikirjaan. Nyt virsikirjoissamme on jäljellä vain tämä niistä vanhempi.

Sulo Salosen (1899-1976) vakavailmeinen sävelmä on uusi, ruotsalaisesta virsikirjasta nyt suomalaiseenkin otettu. Salonen sävelsi runsaasti koraali- ja evankeliumimotetteja; urkusäveltäjänä hän on maamme huomattavimpia. Hänen pääteoksensa on Requiem. Kanttorina hän toimi pisimpään Pietarsaaren ja lopuksi Sipoon ruotsalaisessa seurakunnassa.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.