Virsi 225; Jeesus, luona armopöydän
225

Jeesus, luona armopöydän

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Jeesus, luona armopöydän
sinut löydän,
siinä mulla kyllin on.
Siellä armo, rauha, ilo,
siellä elo,
sieltä löydän ravinnon.

2.
Siitä vuotaa lohdutusta,
virvoitusta,
jota sielu tarvitsee.
Siitä kasvaa usko, tieto,
voima, taito,
joka mielen hallitsee.

3.
Armon pöytä, Jeesus rakas,
olet paras,
elämäni kuolosi.
Haavasi on auki mulle,
vaivatulle,
voimani kun raukeni.

4.
Matkalla on ruokanani,
juomanani
ruumiisi ja veresi.
Hengen nälkä kasvaa yhä,
Herra pyhä,
antimista pöytäsi.

5.
Tätä ruokaa syödessäni,
juodessani
orjan mieli katoaa.
Tämän riemun rikkaudessa,
runsaudessa
oma puku putoaa.

6.
Tässä näyttää tahraiselta,
saastaiselta
kaikki oma hurskaus.
Kristuksesta loistaa vastaan
ainoastaan
Isän suuri rakkaus.

7.
Mieltäni se liikuttakoon,
opettakoon
armon Herraa kiittämään.
Sieluni se sulattakoon,
taivuttakoon
Jeesukseeni tyytymään.

8.
Kirkkaus ja voitto, valta
kaikkialta
olkoon yksin Kristuksen.
Maa ja taivas luotuinensa
Herrallensa
riemuin tuokoon kiitoksen!

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Jaakko Pitkätky viim. 1815. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1901. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Hollannissa 1647 / Suomessa 1702.
Sama sävelmä: 153 | 612
Luokitus: Pyhä ehtoollinen

Virren tarina

225 Jeesus, luona armopöydän

Minun suuri Jumalani (Siin’ on minull’ tosin kyllä)

Ehtoollisvirren Jeesus, luona armopöydän kirjoittajasta Jaakko Pitkätkystä tiedetään oikeastaan vain nimi. Hänen ”jälkeenjääneet ystävänsä” painattivat tämän virren arkkivirtenä 1815: hän on siis kuollut viimeistään sinä vuonna. On arveltu, että hän olisi ollut kotoisin Piikkiöstä, Turun läheltä. Tällöin voisi tulla kysymykseen yliskyläläinen talonpojan poika Jaakko Jaakonpoika (1752-1811), joka eli koko ikänsä kotikylässään..

Alun perin Jaakko Pitkätkyn virressä oli 16 säkeistöä ja se alkoi sanoilla ”Minun suuri Jumalani”. Vuonna 1855 se liitettiin Halullisten sielujen hengellisiin lauluihin, ja tästä rukoilevaisten laulukirjasta sen yhä löytää alkuperäisenä (HSHL 85). Wilhelmi Malmivaaran kielellisesti uudistamana se sitten tuli Siionin virsiin, ja hänen versiostaan poimittiin 1938 kahdeksan säkeistöä virsikirjaan. Siinä siitä tuli pian yksi suosituimpia ehtoollisvirsiä. Virrestä säteilee ”armo, rauha, ilo”, ja se virittää mielen kiitokseen: ”Mieltäni se liikuttakoon, / opettakoon / armon Herraa kiittämään.”

Siionin virsien nykylaitokseen Pitkätkyn arkkivirrestä on tehty kaksi virttä: toinen (SV 111) on sama kuin virsikirjassa, toisessa (SV 172 Kaikkivoipa Kuninkaani) taas on joidenkin virsikirjasta puuttuvien säkeistöjen lisäksi ihan uusiakin, jotka nekin on silti merkitty Pitkätkyn nimiin! Tähän jälkimmäiseen kuuluu ruokavirtenä usein käytetty säkeistö (SV 172:7): ”Oikeutta puuttuu multa / pyytää sulta / lasten leipää, Kuningas. / Rakas Herra, suothan murun, / pidät surun / päivistäni, laupias.”

Huomattakoon vielä, että nykyiseen virteen 422 ”Jeesus Kristus, nimeäsi”, jonka Anna-Maija Raittila on rakentanut eri tahoilta kootuista aineksista, sisältyy – ikään kuin sitaattina siis – Pitkätkyn virren alkuperäisen 2. säkeistön alkuosa: ”Sinä suuret kuninkaatkin, / valtiaatkin / tahtos tielle taivutat”.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.