Virsi 10; Iloitse, kaikki kansa
10

Iloitse, kaikki kansa

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Iloitse, kaikki kansa,
nyt armon aikana,
kun tullut taivaastansa
on Jeesus, auttaja.
Hän kulkee aasillaan.
On hänen voima, valta,
vaan valta saatanalta
jo kaatuu kokonaan.

2.
Ei etsimään hän tullut
maan päältä valtikkaa,
kun vallassansa ollut
on aina taivas, maa.
Ei valtasuuruuttaan
hän tahtonutkaan näyttää.
Hän Isän tahdon täyttää
ja suostuu kuolemaan.

3.
Te häntä palvelkaatte,
maan suuret, mahtavat.
Vain hältä armon saatte
ja kruunut kirkkaimmat.
Vaan valtaa, kunniaa
ken etsii ainoastaan
ja Kristusta on vastaan,
se taivaan kadottaa.

4.
Te huolten uuvuttamat,
te sairaat, kiusatut,
te puutteen ahdistamat,
te maahan poljetut,
kiitosta laulakaa,
kun lohdutuksen tuoja
ja uuden toivon luoja
jo täällä vaeltaa.

5.
Hän kohta ilmestyvä
on kunniassansa,
ja itku, murhe syvä
on riemuun vaihtuva.
Siis lamput valmiina
jo kiiruhtakoon vastaan
nyt kansa kuningastaan.
Hän on jo tulossa.

Lisää suosikkeihin
Michael Schirmer 1640. Suom. Elias Lönnrot 1874. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Saksalainen 1500-luvulta.
Sama sävelmä: 542
Luokitus: Adventti

Virren tarina

10 Iloitse, kaikki kansa

Nun jauchzet, all ihr Frommen

Ilo ja riemu kuuluvat adventtivirsien ominaisuuksiin. Kaksi virsikirjamme virttä alkaa sanalla "Iloitse", ja ne molemmat ovat adventtivirsiä. Toinen niistä on tämä Michael Schirmerin Iloitse, kaikki kansa.

Saksalainen pappi ja koulumies Michael Schirmer (1606-1673) toimi opettajana ja myöhemmin vararehtorina Berliinin maineikkaassa, entiseen fransiskaaniluostariin perustetussa Harmaan luostarin kymnaasissa. Hänen opettajatovereihinsa kuului Nikolainkirkon kanttori, Paul Gerhardtin virsien säveltäjänä ja julkaisijana tunnettu Johann Crüger. Tämän ensimmäiseen, 1640 ilmestyneeseen virsikirjaan sisältyivät jo Schirmerin molemmat tunnetuimmat virret, joista myös helluntaivirsi "Oi Pyhä Henki, majasi" (116) on meidän virsikirjassamme.

Berliini oli kokenut kovia noihin 30-vuotisen sodan aikoihin. Sodan lisäksi myös rutto oli koetellut kaupunkia. Schirmerin omaa elämää varjosti viiden vuoden ajan vaikea hermosairaus, johon lääkärit eivät löytäneet apua. Syvän masennuksen kausina hän joutui niin ahtaalle, että toivuttuaan sanoi olevansa "saksalainen Job". Toipumisensa Schirmer näki vastauksena palaviin rukouksiinsa, ja vastaisen elämänsä hän omisti Jumalan ja Vapahtajan armotöiden ylistämiseen.

Nämä ylistyksen sävelet soivat kirkkaina jo tässä adventtivirressä, jonka Schirmer kirjoitti kyllä ennen sairastumistaan, mutta ankarina sodan ja ruton aikoina. Virren aiheena ovat sekä adventin evankeliumitekstissä kuvattu Jeesuksen ratsastus Jerusalemiin että hänen paluunsa odotus, mutta neljäs säkeistö kertoo lisäksi, mitä tapahtuu siinä välillä. Jeesus on liikkeellä ja voi tulla tuomaan lohdutusta ja uutta toivoa.

Virren saksalainen sävelmä on 1500-luvulta – vanhimmat tunnetut lähteet ovat vuodelta 1598. Se tuli meille liittyneenä Hemminki Maskulaisen suomentamaan virteen "Tänn', Herra, korvas kumarr'" (VVK 348), joka on jäänyt pois käytöstä. Nyt sillä lauletaan myös aamuvirttä 542 "Nyt, Herra, aamun tullen".

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.