Virsi 2; Avaja porttis, ovesi
2

Avaja porttis, ovesi

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Avaja porttis, ovesi,
käy Herraas vastaan nöyrästi,
kun itse taivaan kuningas
sun tahtoo olla vierahas.
Suo ilovirtes kaikua,
on siitä riemu taivaassa.
Nyt olkoon kiitos Jeesuksen,
hän saapuu luokse syntisen.

2.
Hyvyyden Jeesus myötään tuo
ja kaiken armon meille suo.
Kruununsa on vanhurskaus
ja valtikkansa laupeus.
Hän tuskat tuimat sammuttaa,
vaivoista meidät vapahtaa.
Nyt olkoon kiitos Jeesuksen,
hän saapuu luokse syntisen.

3.
Autuas kansa, kaupunki,
kun Jeesus saapuu Herraksi.
On siellä rauha, rakkaus
ja uusi toivo, uskallus.
Hän tullessansa armon tuo
ja avun neuvoillansa suo.
Nyt olkoon kiitos Jeesuksen,
hän saapuu luokse syntisen.

4.
Avaja porttis, ovesi,
valmista hälle itsesi.
Sun lamppus olkoon palava
ja valvo, Herraas odota.
Hän saapuu riemusaatossaan
ja sinut kruunaa armollaan.
Nyt olkoon kiitos Jeesuksen,
hän saapuu luokse syntisen.

5.
Käy, Herra Jeesus, luokseni,
tee sydämeeni majasi.
Se täytä, Jeesus, armolla
ja asu aina minussa.
Taivaaseen minut johdata,
luonasi anna riemuita.
Jo kohta Herra saapuukin.
Niin, aamen, Jeesus rakkahin.

Lisää suosikkeihin
Georg Weissel 1642. Ruots. Jakob Arrhenius 1694. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Ruotsissa 1697.
Luokitus: Adventti

Virren tarina

2 Avaja porttis, ovesi

Macht hoch die Tür

Useimmissa maamme kirkoissa uusi kirkkovuosi aloitetaan tällä virrellä. Se on perinteinen adventtiajan aloitusvirsi muuallakin: Saksassa ja Pohjoismaissa. Se virittää juhlamielen. Onkin sanottu, että se antaa adventille juhlan tuntua enemmän kuin mikään muu adventtivirsi.

Jakob Arrhenius käänsi tämän alkuaan saksalaisen virren Ruotsin kirkon virsikirjaan 1694, ja siitä se suomennettiin vuoden 1701 virsikirjaamme. Ruotsinnos poikkeaa jonkin verran Georg Weisselin alkutekstistä. Niinpä Arrheniukselta on peräisin korostus, että Herra, taivaan kuningas, on otettava vastaan ei vain riemuiten ja ilovirttä laulaen, vaan ennen muuta nöyrästi.

Ruotsissa virsi sai myös sen sävelmän, joka sitten tuli käyttöön meilläkin. Siinä ei niinkään ole riemuvirren hohtoa; sen sijaan se henkii turvallisuutta. Se kantaa virren rohkaisevaa sanomaa: "Autuas kansa, kaupunki, / kun Jeesus saapuu Herraksi. / On siellä rauha, rakkaus / ja uusi toivo, uskallus."

Virren avaus toistaa ensimmäisen adventtisunnuntain psalmia: "Kohotkaa korkeiksi, portit, avautukaa, ikiaikaiset ovet" (Ps. 24:7). Sisältönsä virsi ammentaa Raamatusta. Siinä on voimaa ja elämää, jonka intensiteetti kasvaa säkeistö säkeistöltä. Ilovirtensä Weissel päättää rukoukseen, johon veisaajan on helppo yhtyä: "Käy, Herra Jeesus, luokseni, / tee sydämeeni majasi. / Se täytä, Jeesus, armolla / Ja asu aina minussa."

Itäpreussilainen Georg Weissel (1590-1635) toimi pappina Itä-Preussin Königsbergissä (nyk. Venäjään kuuluva Kaliningrad); kuollessaan hän oli vasta 45-vuotias. Virren ruotsintaja Jakob Arrhenius taas vaikutti Uppsalan yliopistossa, ensin taitavana ja tunnollisena talousjohtajana, sitten historian professorina. Virren suomentajaa ei tiedetä. Aikoinaan otaksuttiin, että Erik Cajanus olisi suomentanut virsikirjaan 1701 tulleet uudet virret. Hänen mahdollisesta osuudestaan virsien suomentamiseen ei kuitenkaan ole mitään todisteita.

Sävelmä on sama kuin Ruotsin virsikirjassa ja otaksuttavasti ruotsalaista alkuperää.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.