Virsi 6; Käy, kansa, Herraasi vastaan
6

Käy, kansa, Herraasi vastaan

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Käy, kansa, Herraasi vastaan,
nyt kiiruhda riemuiten
ja palmuista oksia taita
ilosaatossa Kristuksen.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!

2.
Hän saapuu taivaasta maahan,
pois suuresta loistostaan,
ja köyhien lapsena talliin
hänet oljille lasketaan.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!

3.
Hän saapuu, Golgatan puuhun
nyt Messias naulitaan.
On maailman syntien tähden
hänen kuoltava, vanhurskaan.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!

4.
Hän saapuu, haudasta nousee
ja voittonsa meille tuo,
ja kuoleman varjojen maahan
pyhä aurinko loiston luo.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!

5.
Hän saapuu murheellisille
näin yllätysvieraana
ja köyhät ja syntiset täyttää
yhä Henkensä lahjoilla.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!

6.
Hän saapuu kunniassansa,
maan Herra ja taivasten,
jo taipuvat kaikkien polvet
luona Kristuksen istuimen.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys

Johan Erik Nyström 1893. Suom. Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: James McGranahan 1881.
Luokitus: Adventti

Virren tarina

6 Käy, kansa, Herraasi vastaan

Gå, Sion, din konung att möta

Ruotsalaisen Erik Nyströmin adventtivirsi ilmestyi ensi kerran Ruotsin vapaakirkon (Svenska Missionsförbundet, Ruotsin lähetysliitto) laulukirjassa 1894.

Virren aiheena on Siionin tyttären eli seurakunnan riemu Kristuksen saapumisesta, jota tarkastellaan Raamatun mukaisesti kolmesta näkökulmasta. Hallitsevana (säk. 1–4) on Kristuksen saapuminen taivaasta maahan, hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa. Mutta nyt, siis virttä laulettaessa, hän saapuu ”yllätysvieraana” jumalanpalvelusta viettävän seurakunnan keskelle ja siunaa sitä Henkensä lahjoilla (5). Ja kerran hän saapuu kunniassaan, ja silloin ”taipuvat kaikkien polvet luona Kristuksen istuimen” (6). Kertosäe toistaa tämän kaiken aiheuttaman reaktion.

Amerikkalaisen James McGranahanin (1840-1907) säveltämästä laulusta on Ruotsissa tullut hyvin suosittu ja se on vakiinnuttanut asemansa 1. adventtisunnuntain kulkuelauluna. Virrellä on siellä samantapainen asema kuin Voglerin Hoosianna-hymnillä Suomessa. Reippaan marssilaulun sävelmin ollaan menossa ottamaan vastaan Kristusta. Juhlamieli viriää.

Virren kirjoittaja Erik Nyström (1842-1907) väitteli 23-vuotiaana tohtoriksi kreikan kielen alalta. Sisimmältään hän oli hengellisesti jotenkin juureton. Hänestä tuli baptisti ja näiden seminaarin opettaja, sitten hän erosi baptistiyhdyskunnasta, johon kyllä vielä palasikin. Muutaman vuoden hän oli Israel-lähetyksen työntekijänä Beirutissa ja myöhemmin kauan Ruotsin vapaakirkon (Svenska Missionsförbundet) lähettämänä Algeriassa, missä hän kuoli 1907.

Adventtivirtensä Nyström kirjoitti Missionsförbundetin laulukirjaan, jonka toimitustyöstä hänellä oli päävastuu. Virren esikuva oli amerikkalaisen Mary Servossin laulu ”Nyt riemuitkaa, oi kristityt” (Hengellinen laulukirja 36), jonka kertosäkeen Nyström käänsi omaan lauluunsa: "Var glad, var glad, / var glad i din Herre och Gud. / Var glad, var glad / och hylla din konung och Gud." Suomennoksen kertosäe on Anna-Maija Raittilan käsialaa.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.