Virsi 4; Iloitse morsian
4

Iloitse morsian

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Iloitse, morsian,
ja riennä vastahan.
Hän saapuu, kuninkaasi,
sun, Siion, ruhtinaasi.
Nyt Herrallesi kanna
ylistys, hoosianna!

2.
Hän riemusaatossaan
käy aasi ratsunaan.
Näin hallitsija taivaan
alhaalla kulkee aivan.
Nyt Herrallesi kanna
ylistys, hoosianna!

3.
Tie peitä vaatteilla
ja palmunoksilla,
ja riemulauluillasi
tervehdi Kristustasi.
Nyt Herrallesi kanna
ylistys, hoosianna!

4.
Hän, nöyrä, hiljainen,
Herramme suloinen,
tuo meille lahjojansa
ja kruunaa armollansa.
Nyt Herrallesi kanna
ylistys, hoosianna!

5.
Hän voitti saatanan,
löi vallat kuoleman
ja saarnaa rauhaa meille
synteihin langenneille.
Nyt Herrallesi kanna
ylistys, hoosianna.

6.
Näin kihlaa itselleen
hän sinut omakseen,
hän orjuudesta ostaa
ja kunniaansa nostaa.
Nyt Herrallesi kanna
ylistys, hoosianna!

7.
Jo portit aukaise
rakkaalle vieraalle.
Hän tahtoo tänne tulla
ja omanasi olla.
Nyt Herrallesi kanna
ylistys, hoosianna!

8.
Siis ilomielellä
äänesi ylennä
armonsa kiitokseksi,
uhriksi mieluiseksi.
Nyt Herrallesi kanna
ylistys, hoosianna!

9.
Ja äänin kirkkahin
myös pienet lapsetkin
ja kaikki Herran kansa
näin tuokoot kiitostansa.
Nyt Herrallesi kanna
ylistys, hoosianna!

Lisää suosikkeihin
Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys
Tanskalainen 1500-luvulta. Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. Elias Lönnrot 1864. | Sävelmä: Jakob Regnart 1574.
Sama sävelmä: 200 | 297 | 314 | 478
Luokitus: Adventti

Virren tarina

4 Iloitse morsian

Fryd dig, du Kristi brud

Iloitse, morsian on adventtivirsistämme vanhin. Kuinka vanha se todella on, sitä ei aivan tarkkaan tiedetä. Sinänsä hupaisa on tieto, että virren vanhin painettuna tunnettu teksti on Hemminki Maskulaisen suomennos vuodelta 1605. Alkuperältään virsi nimittäin on tanskalainen, mutta Tanskasta se tunnetaan painettuna vasta vuodelta 1632. Sekä tanskan- että ruotsinkielisiä käsikirjoituksia on säilynyt 1500-luvun lopulta.

Hemminki aloitti suomennoksensa selittävästi: "Seurakunta iloitse." Seurakuntaahan nimitys Kristuksen morsian tarkoittaa. Varsinaisena lähtökohtana on tosin profeetta Sakarjan sana: "Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla." (Sak. 9:9.)

Hemmingin suomennos oli muutenkin melko vapaa ja omintakeinen. Hänen käsissään alkuaan 7-säkeistöinen virsi kasvoi 10-säkeistöiseksi – ja kuitenkin hän 'unohti' viimeisen säkeistön lasten laulun ja riemuitsevat kansanjoukot. "Mutta eihän ollutkaan vielä tullut 'lasten vuosisata', aikuistenkin opetuksessa oli vielä kyllin työtä!" (K. Hallio.)

Aikanaan Elias Lönnrot muodosti virren uudelleen. "Hän on sulattanut vanhan virren ja valanut sen uudelleen", siihen hänellä oli "mainio taito" (Hallio). Nyt virsi alkoi sanoilla "Iloitse morsian" ja mukaan pääsivät myös lapset lauluineen. Säkeistöjä kertyi siinä vaiheessa yksitoista; niistä yksi putosi pois virsikirjan uudistuksessa 1938 ja vielä toinenkin 1986.

Virttä veisataan kaikissa pohjoismaissa Jakob Regnartin (n. 1540-1599) sävelmällä. Se on alkuaan tehty maalliseen tekstiin, mutta varsin pian se tuli myös hengelliseen käyttöön. Alankomaissa syntynyt Regnart suoritti elämäntyönsä Itävallassa. Hän toimi kapellimestarina Innsbruckin arkkiherttuan hovissa sekä lopuksi keisarin palveluksessa Prahassa.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.