Virsikirjamme runoilijoiden aakkosellisessa luettelossa on viimeisenä tämän virren kirjoittaja Allan Öhrbom (1877-1939). Hän toimi kolme viimeistä vuosikymmentään Sääksmäen kappalaisena. Sinä aikana Valkeakosken tehdasseudusta tuli itsenäinen kauppala 1923, mutta seurakunta pysyi jakamattomana aina vuoteen 1940. Kappalainen Öhrbom oli nimenomaan valkeakoskelaisten pappi.
Öhrbomin harrastuksena oli runojen kirjoittelu; jopa hänen saarnansa saattoivat olla osittain runomuotoisia. Nuorisotyö oli lähellä hänen sydäntään, ja hänellä oli tapana kirjoittaa jokaiselle rippikoululuokalleen oma virsi. Juuri niin on virsi Taas kasvojesi eteen saanut alkunsa. Sen Öhrbom sepitti reessä istuessaan, kun hän kulki Sääksmäen kirkonkylän ja Valkeakosken väliä.
Alkuperäisessä muodossaan tämä Öhrbomin virsi sisältyi 1923 valmistuneeseen virsikirjan lisäysehdotukseen. Siinä oli yhdeksän säkeistöä, ja se alkoi näin: "Ma kasvoin eteen Herran / saan itse astua – / tuotiinhan minut kerran / luoksensa kasteessa." Virsi sisältyi osastoon Nuoren kansan ensi rippi, kuten sitten myös vuoden 1938 virsikirjassa, johon se kuuteen säkeistöön lyhennettynä otettiin. Silloin sen ensimmäinen säkeistö oli saanut seuraavan muodon: "Jo Herra, kasteessani / mun otit lapsekses, / mun tänään armossasi / sä kutsut etehes."
Siinä vaiheessa virren tekstiä muokattiin melkoisesti. Se tiivistyi, mutta myös syventyi. Niinpä kun alkuperäistekstissä pyydettiin, että Jeesus auttaisi "kiusausten tiellä valppaasti valvomaan", virsikirjassa korostui hänen ristiinsä luottaminen: "sä auta valvomaan / ja kiusausten alla / ristiisi luottamaan".
Nyt virrestä on häivytetty liittymä konfirmaatioon ja siitä on tehty jumalanpalvelusvirsi. "Taas kasvojesi eteen / käyn, Jeesus, auttaja. / Sain omaksesi tulla / jo kerran kasteessa."
Tauno Väinölä
Sävelmästä lisää virren 60 tarinan yhteydessä.
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.