Virsi 573; Maa vaikka synnin tähden
573

Maa vaikka synnin tähden

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Maa vaikka synnin tähden
nyt vielä huokailee,
niin luomiskauneutta
se silti säteilee.

2.
Vuodesta vuoteen kantaa
se meille aarteitaan
ja kaikille se antaa
runsaita lahjojaan.

3.
Se kukkii, kasvaa, tuottaa
niin hyvää hedelmää.
Syys, kevät, kesä, talvi
Luojaansa ylistää.

4.
Jumala, Herra taivaan,
kasteesi vuodata,
sen anna maailmaasi
runsaasti siunata.

5.
Suo viljan vainioilla
kypsäksi ehtiä,
etteivät rakeet, halla
satoa hävitä.

6.
Vain sinun hyvyyttäsi
se meille todistaa,
kun maamies pelloltansa
viljansa talteen saa.

7.
Maailma kaikkinensa
on Luojan asunto.
Tee meille eläväksi
myös ristinsovinto.

Lisää suosikkeihin
Johan Ludvig Runeberg 1857. Suom. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. virsikirjaehdotuksen tarkastajakunta 1938, Heikki Vaahtoniemi 1984. | Sävelmä: Melchior Vulpius 1609.
Sama sävelmä: 60 | 206 | 362 | 395 | 497
Luokitus: Vuodenajat

Virren tarina

573 Maa vaikka synnin tähden

Hur skön är än ej jorden

J. L. Runebergin (1804-1877) virsi Maa vaikka synnin tähden on virsikirjamme suvivirsiä, joskin Runeberg itse varusti sen otsikolla ”Maan hedelmällisyys”. Runoilija ihailee luonnon kesäistä runsautta: ”Se kukkii, kasvaa, tuottaa niin hyvää hedelmää.” Mutta samaan hengenvetoon hän muistuttaa, miten kaikki neljä vuodenaikaa ylistävät Luojaansa.

Virren alku voi tuntua vaikeatajuiselta: ”Maa vaikka synnin tähden nyt vielä huokailee.” Suomennoksen sananvalinta liittyy Paavalin Roomalaiskirjeen 8. luvun ajatuksiin siitä, miten katoavaisuuden alainen luomakunta huokailee odottaessaan pääsyä pois katoavaisuuden orjuudesta. Runebergin alkutekstin mukaan maa ”kantaa synnin tuomiota”: ihmisen kautta se on tullut ihmisen tavoin kirotuksi. Ajatus on siis tämä: maa ei ole syntinen, vaan sen huokailu on ihmisen synnin seurausta.

Ehkäpä Runebergin mielessä jo olikin ihmisen luonnon maailmassa aikaansaama turmelus. Meille se ja siihen liittyvä huoli elinympäristöstämme on ilman muuta selvä asia. Pidämme tärkeänä, että maan hallituksessa on pätevä ympäristöministeri. – Virrestä kuitenkin heijastuu Runebergille ominainen valoisa, optimistinen elämänkatsomus.

Alkuaan 11-säkeistöinen virsi on virsikirjassa lyhentynyt seitsemään säkeistöön. Suomennoksen kieliasua on muokannut 1930-luvun virsikirjakomitea. Teoksessaan Kirjoja ja ihmisiä komitean sihteerinä ollut Lauri Pohjanpää murehtii sitä, miten käännös on köyhtynyt, mutta toisaalta päättelee, että ”suomennos kaikessa yksinkertaisuudessaan ehkä sittenkin on enemmän virren luontoinen – suomalaisten salokirkkojen virsi – kuin alkuperäinen”. Sitä paitsi ruotsalainen alkumuoto heikkenee loppua kohden (virsi onkin jäänyt pois ruotsalaisesta virsikirjasta). Suomennos puolestaan päättyy keskeisesti kristilliseen ajatukseen: ”Tee meille eläväksi myös ristinsovinto.”

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 60 tarinan yhteydessä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.