Virsi 70; Kun katson ristin ihmettä
70

Kun katson ristin ihmettä

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Kun katson ristin ihmettä,
niin pääni painuu häpeillen.
Jo murtuu mieli ylpeä
ja suuruus, valta ihmisen.

2.
En tahdo muusta kerskata
kuin kuolemasta Kristuksen.
Muu rikkaus sen rinnalla
vain rihkaman on arvoinen.

3.
Oi ihmeellinen armahdus!
Kun katson Herran haavoja,
niin tuska sekä rakkaus
nyt vuotaa niistä virtana.

4.
Näin ruumis peittyy purppuraan
hetkellä suuren sovinnon.
En enää turvaa maailmaan,
se minulle nyt kuollut on.

5.
Nyt kuinka siitä kiittäisin,
kun, Jeesus, annoit itsesi.
Rakkaus, täytä minutkin,
kaikkeni annan käyttöösi.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Laulettu 1. säkeistö

CC Freian laulajia, Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys

Isaac Watts 1707. Suom. Pelastusarmeijan Sotalauluja 1890, Niilo Rauhala 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Englannissa n. 1780.
Sama sävelmä: 420b
Luokitus: Kristuksen kärsimys ja kuolema

Virren tarina

70 Kun katson ristin ihmettä

When I survey the wondrous God

Englannin virsirunouden isäksi sanotun Isaac Wattsin (1674-1748) tunnetuin virsi.

Watts kuului isänsä lailla nonkonformisteihin, jotka eivät hyväksyneet valtiokirkon kirkkokäsikirjaa. Isä oli pojan syntyessä vankilassa uskonsa tähden. Isaac Watts valmistui vapaakirkon papiksi ja tuli lontoolaisen Mark Lanen vapaaseurakunnan palvelukseen. Jo opiskeluaikana, parinkymmenen ikäisenä, Isaac Watts sepitti noin 200 virttä. Kun katson ristin ihmettä on yksi niistä.

Virrellä on hyvä maine. Joku hymnologi lukee sen neljän parhaan englantilaisen virren joukkoon. Jonkun toisen mielestä se on hienoin englannin kielellä kirjoitettu virsi. Ruotsalainen Emil Liedgren suhtautui varovaisesti brittien innostukseen: "On kuitenkin aika vaikeaa muukalaisen täysin ymmärtää sitä tavatonta arvostusta, jonka tämä virsi on saavuttanut englantia puhuvissa maissa." Varmana voi sentään pitää, että Wattsin yli 600 virrestä se on paras.

Yksi virren raamatullisista lähtökohdista on Gal. 6:14: "Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä." Virren englantilainen sävelmä on vuoden 1780 tienoilta. Monet englantilaiset virsisävelmät, joita vanhastaan on kutsuttu nimellä anthem, ovat juhlavia, melodisia ja kolmijakoisia – niin tämäkin. Sävelmän sovitti kirkolliseen käyttöön 1790 Edward Miller (k. 1807).

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.