Virsi 71; Laupias Jeesus, minkä rikkomuksen
71

Laupias Jeesus, minkä rikkomuksen

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Laupias Jeesus, minkä rikkomuksen
teit, kun saat kantaa raskaan rangaistuksen?
Ken voisi näyttää sinun vääryytesi
tuomioksesi?

2.
Miksi saat, syytön, kantaa vaivoinasi
syntini raskaat lyönnit ruumiissasi?
Kärsiä saat nyt vihan kuohut nähden
syntini tähden.

3.
Ruumiisi ruoskaniskut karvaat maistaa,
hellyyttä kasvot lyötyinäkin paistaa.
Kun riiput tuskissasi ristinpuulla,
saat pilkkaa kuulla.

4.
On tässä ihme ihasteltavana:
on hyvä Paimen uhrikaritsana.
Vanhurskas Herra orjan velat maksaa,
armahtaa jaksaa.

5.
Hurskas saa kuolla, hän ken Herraan luottaa,
vaan väärä elää, vaikka pahaa tuottaa.
Kuoleman vanki kuolemalta säästyy,
Jumala nääntyy.

6.
Rakkaus suuri, mittaamaton aivan,
vei sinut tielle, jolla kärsit vaivan.
Kun oman tahdon tiellä harhaan juoksin,
kärsit sen vuoksi.

7.
Uskollisuudestasi, joka riittää,
en osaa kyllin kertoa, en kiittää.
Sen suuruus yltää yli sydämeni,
ymmärrykseni.

8.
Alttiiksi tahdon elämäni panna.
Ristin ja pilkan alla, Jeesus, kanna.
Maailma vaikka vainoaa ja soimaa,
annathan voimaa.

9.
Riemuitsen nyt jo valtakunnassasi,
saan voiton kruunun kerran taivaassasi.
Saan kiittää siitä, että astuit vaivaan,
aukaisit taivaan.

Lisää suosikkeihin
Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys
Johann Heermann 1630. Suom. Johan August Gottlieb Hymander 1877, Samppa Asunta ja Niilo Rauhala 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Johann Crüger 1640.
Sama sävelmä: 347
Luokitus: Kristuksen kärsimys ja kuolema

Virren tarina

71 Laupias Jeesus, minkä rikkomuksen

Herzliebster Jesu, was hast du verbrochen

Virsikirjassamme on neljä Johann Heermannin kirjoittamaa virttä. Niistä kahden aiheena on Kristuksen kärsimys (toinen on 74 ”Jeesus, sinun vaivas kovat”, jonka yhteydessä Heermannista enemmän).

Tästä virrestä Laupias Jeesus, minkä rikkomuksen on J. S. Bach valinnut säkeistöjä sekä Matteus- että Johannes-passioonsa. Sieltä Johann Crügerin (1598-1663) kaunis koraali ehti tulla tutuksi, ennen kuin saimme sen virsikirjaankin (1986).

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.