Virren tarina
61 Ken tahtoo käydä Herran askelissa
Wie als een god wil leven (Wer leben will wie Gott auf dieser Erde)
Virteen liittyy huomautus: "Virsi voidaan laulaa vuorolauluna siten, että esilaulaja(ryhmä) laulaa yksin säkeet 1, 3 ja 4 ja esilaulaja ja seurakunta laulavat yhdessä kertosäkeet 2 ja 5." Kyseessä on siis uudenlainen virsi suomalaisessa virsikirjassa. Tekstiä on vähänlaisesti, ja kun suurin osa siitä toistetaan, se painuu sitä paremmin mieleen.
Virren pohjana on Jeesuksen lausuma totuus: "Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon" (Joh. 12:24). Sen siis on tarkoitus jäädä mieleen.
Sama lause on luettavissa venäjäksi kirjailija Fjodor Dostojevskin hautamuistomerkissä Tihvinän hautausmaalla Pietarissa. Se on myös Dostojevskin suuren romaanin Karamazovin veljekset avainlause, johon luostarivanhus Zosima tiivistää opetuksensa Aljošalle. "Pane tämä mieleesi", ohjaajavanhus sanoo. On kuin tämä korostus olisi ollut virren Ken tahtoo käydä runoilijan Huub Oosterhuisin mielessä!
Ennen kaikkea kyseessä on kuitenkin virsi Jeesuksesta, joka itse kulki vehnänjyvän tien. Toistamatta jäävät säkeistöjen keskimmäiset säkeet muodostavat ikään kuin virren punaisen langan: Meidän Herramme "käy tietä vehnänsiemenen – se täytyy loppuun kulkea – ja myrskytuulet pyyhkivät – ja siemen muuttuu leiväksi – ja nyt hän meille kaikille (on elämä ja autuus)".
Jesuiittapappi Huub Oosterhuis (1933-) osallistui aktiivisesti maansa katolista kirkkoa sävyttäneeseen uudistusliikkeeseen, kunnes avioliiton solmiminen 1970 johti välirikkoon kirkon kanssa. Yhteisöt, joissa hän sen jälkeen on toiminut, ovat jääneet kirkosta erilleen. – Virren sävelmä on hollantilainen kansansävelmä, jonka on mukaillut Edmund de Coussemaker 1856.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.