Lasten ja nuorten virsien ajan voi katsoa varsinaisesti alkaneen 1800-luvulla, jota on sanottu lasten vuosisadaksi, mutta varhaisempiakin esimerkkejä on toki olemassa. Vanhimpana pelkästään lapsille ja nuorille suunnattuna virsi- ja laulukirjana – ainakin anglosaksisessa maailmassa – pidetään Englannissa 1715 ilmestynyttä kokoelmaa Divine songs attempted in easy language for the use of children (’Helppokielisiä hengellisiä lauluja lasten käyttöön’). Siihen sisältyi tämä Isaac Wattsin virsi Ylistän, Luoja, voimaasi.
Englantilaisen virsilaulun isä Isaac Watts (1674-1748) kuului isänsä lailla nonkonformisteihin, jotka eivät hyväksyneet valtiokirkon kirkkokäsikirjaa. Watts valmistui vapaakirkon papiksi ja tuli lontoolaisen vapaaseurakunnan palvelukseen. Jo opiskeluaikana hän sepitti noin 200 virttä. Yhteensä hänen virsiään on kuutisensataa.
Virsi Ylistän, Luoja, voimaasi liittyy moniin Vanhan testamentin psalmeihin. Sellainen on nimenomaan psalmi 104, jonka aiheena on tämän virren lailla Luojan ylistys. Virsi kertoo Jumalan luomisteoista ja siitä, miten hän pitää huolta luoduistaan.
Virren kaunis sävelmä tuli suomalaiseen virsikirjaan 1938. Silloin se liittyi kouluvirteen ”Kun koulutyöni alkaa saan” (nykyisessä virsikirjassa numero 485). Samaan sävelmään on Anna-Maija Raittila kirjoittanut lastenvirtensä 498 ”Nyt kulkee halki korpimaan”, joka otettiin 1963 hyväksyttyyn virsikirjan lisävihkoon. Silloinkaan ei vielä oltu selvillä sävelmän alkuperästä. Sävelmä oli ollut Suomessa käytössä jo 1870-luvulla, jolloin sillä laulettiin evankelisen liikkeen laulukirjan Siionin kanteleen laulua ”Oi Jesu, hyvä Paimenein”. Tätä laulukokoelmaa koskevassa väitöskirjassaan Seppo Suokunnas on selvittänyt sävelmän tekijän. Hän on sekä pappina että kanttorina toiminut englantilainen William Mason (1725-1797).
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.