Virsi 458; Ylistän, Luoja, voimaasi
458

Ylistän, Luoja, voimaasi

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Ylistän, Luoja, voimaasi,
loit vuoret valtavat,
loit syvyydet ja taivaasi
teit mittaamattomat.

2.
Ylistän viisauttasi,
kun aurinkosi loit
ja kuun ja tähdet valoksi,
oi Herra, yöhön toit.

3.
Myös hyvyyttäsi ylistän,
loit maan niin rikkaaksi.
Loit tänne kaiken elämän,
sen suljit huomaasi.

4.
Maan kasvi, kukka jokainen
sinusta todistaa,
ja myrsky huutaa jylisten:
On Luojan taivas, maa!

5.
Kun luotujasi ravitset
ja kaitset, rakastat,
myös tuskaa niiden kuuntelet
ja niitä armahdat.

6.
On Herra aina suojani,
hän kantaa käsissään.
Kun Luoja ohjaa matkani,
niin hyvään turvaan jään.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Isaac Watts 1715. Suom. Niilo Rauhala 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: William Mason viim. 1797.
Sama sävelmä: 485 | 498 | 830
Luokitus: Jumalan luomistyö

Virren tarina

458 Ylistän, Luoja, voimaasi

I sing the almighty power of God

Lasten ja nuorten virsien ajan voi katsoa varsinaisesti alkaneen 1800-luvulla, jota on sanottu lasten vuosisadaksi, mutta varhaisempiakin esimerkkejä on toki olemassa. Vanhimpana pelkästään lapsille ja nuorille suunnattuna virsi- ja laulukirjana – ainakin anglosaksisessa maailmassa – pidetään Englannissa 1715 ilmestynyttä kokoelmaa Divine songs attempted in easy language for the use of children (’Helppokielisiä hengellisiä lauluja lasten käyttöön’). Siihen sisältyi tämä Isaac Wattsin virsi Ylistän, Luoja, voimaasi.

Englantilaisen virsilaulun isä Isaac Watts (1674-1748) kuului isänsä lailla nonkonformisteihin, jotka eivät hyväksyneet valtiokirkon kirkkokäsikirjaa. Watts valmistui vapaakirkon papiksi ja tuli lontoolaisen vapaaseurakunnan palvelukseen. Jo opiskeluaikana hän sepitti noin 200 virttä. Yhteensä hänen virsiään on kuutisensataa.

Virsi Ylistän, Luoja, voimaasi liittyy moniin Vanhan testamentin psalmeihin. Sellainen on nimenomaan psalmi 104, jonka aiheena on tämän virren lailla Luojan ylistys. Virsi kertoo Jumalan luomisteoista ja siitä, miten hän pitää huolta luoduistaan.

Virren kaunis sävelmä tuli suomalaiseen virsikirjaan 1938. Silloin se liittyi kouluvirteen ”Kun koulutyöni alkaa saan” (nykyisessä virsikirjassa numero 485). Samaan sävelmään on Anna-Maija Raittila kirjoittanut lastenvirtensä 498 ”Nyt kulkee halki korpimaan”, joka otettiin 1963 hyväksyttyyn virsikirjan lisävihkoon. Silloinkaan ei vielä oltu selvillä sävelmän alkuperästä. Sävelmä oli ollut Suomessa käytössä jo 1870-luvulla, jolloin sillä laulettiin evankelisen liikkeen laulukirjan Siionin kanteleen laulua ”Oi Jesu, hyvä Paimenein”. Tätä laulukokoelmaa koskevassa väitöskirjassaan Seppo Suokunnas on selvittänyt sävelmän tekijän. Hän on sekä pappina että kanttorina toiminut englantilainen William Mason (1725-1797).

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.