Virsi 419; Soi, riemuviesti Jumalan
419

Soi, riemuviesti Jumalan

Virren sävelmän tekijänoikeuksien haltija Fennica Gehrman Oy ei ole antanut lupaa tämän virren sävelmän julkaisemiseen verkossa.

1.
Soi, riemuviesti Jumalan,
sanoma sovituksen!
Hän murtaa salvat vankilan,
tuo täyden armahduksen.
Nyt liehu, lippu Karitsan!
Haudalle kuolleen maailman
tuot ylösnousemuksen,
tuot ylösnousemuksen.

2.
Yö sydämestä kaikkoaa,
kun sana siihen loistaa
ja Armahtajan kirkastaa,
hän synnin usvat poistaa.
Käy halki maiden uusi tie,
se voiton viestin kauas vie,
sen oudot kielet toistaa,
sen oudot kielet toistaa.

3.
Kirkasta, Herra Jumala,
sanasi maailmalle.
Rauhan ja riemun virtoja
puhkaise kaikkialle.
Herätä kaikki kansat maan,
ne saata Hengen hallintaan
Kristuksen armon alle,
Kristuksen armon alle.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Hans Adolf Brorson 1739. Suom. Mikael Nyberg 1920. Uud. Jaakko Haavio 1961. Virsikirjan lisävihkoon 1963. Säk. 3 uud. Anna-Maija Raittila 1984. | Sävelmä: Heikki Klemetti 1905.
Sama sävelmä: 155 | 181 | 578
Luokitus: Lähetys

Virren tarina

419 Soi, riemuviesti Jumalan

Op, alle folk på denne jord

Tanskan 1700-luvun suuren runoilijapiispan Hans Adolf Brorsonin (1694-1764) lähetysvirsi Soi, riemuviesti Jumalan oli alun alkaen paljon nykyistä pitempi. Brorson kirjoitti sen 9-säkeistöiseksi. Virsikirjoista pois jätetyssä alkujaksossa hän tuomitsi ankarin sanoin ne, jotka käyttävät sanomaa armosta vain päänalusena ja jatkavat synnin untaan. Ne säkeistöt eivät ole tulleet virsikirjaan Tanskassakaan.

Virsikirjaan tulleissa neljässä säkeistössä runoilija erityisen voimakkaasti julistaa avointa pääsyä Jumalan rakkauteen Kristuksessa. ”Yö sydämestä kaikkoaa, / kun sana siihen loistaa / ja Armahtajan kirkastaa, / hän synnin usvat poistaa.” Jatko kertoo vaikuttavin sanoin lähetystyöstä: ”Käy halki maiden uusi tie, / se voiton viestin kauas vie, / sen uudet kielet toistaa.”

Brorson eli evankelisen lähetystyön kevätaikana. Ns. tanskalais-hallelainen lähetys oli saanut alkunsa, kun Tanskan kuningas Frederik IV etsi lähetyssaarnaajia Trankebarin siirtokuntaan Intiaan. Sopivat lähtijät, kaksi nuorta saksalaista pappismiestä, välitti hänelle Hallen pietistien johtaja August Hermann Francke. Evankelisen maailmanlähetyksen katsotaan alkaneen näiden saapumisesta aloittamaan työtä Trankebarissa. Sieltä tulleet viestit innostivat Brorsonia. ”Nyt nouskaa, kuulkaa kansat maan! Nyt armon sanaa saarnataan”, hän riemuitsi virtensä alussa.

Brorsonin innostuneen ja yhä innostavan virren suomensi Lähetysseuran laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä (1920) Mikael Nyberg. Virsikirjan lisävihkoon 1963 se tuli Jaakko Haavion uutena suomennoksena, silloinkin vielä 4-säkeistöisenä (”Nyt nouskaa, kuulkaa kansat maan”). Ensimmäinen säkeistö on nykyisestä virsikirjasta jätetty pois, ja viimeinen säkeistö on siinä Anna-Maija Raittilan uudistamana.

Virrellä Soi, riemuviesti Jumalan on meillä sävelmänä Heikki Klemetin koraali, joka alkuaan on sävelletty uskontaistelun virteen 181 ”Jumala täysi turva on”. Erkki Kurki-Suonion mukaan ”se on omiaan kuvastamaan myös pietistipiispa Brorsonin iloista ja toimeliasta persoonallisuutta”.

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 181 tarinan yhteydessä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.