Virsi 355; Jeesus, ilo elämäni
355

Jeesus, ilo elämäni

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Jeesus, ilo elämäni,
Jeesus, kerskaukseni,
Jeesus, rikkauteni,
älä hylkää pyyntöäni.
Mailta synnin, kyynelten
puoleesi nyt huokailen.

2.
Murhe täällä painaa meitä,
pelko aina ahdistaa,
synnin suuruus kauhistaa.
Siksi sielu kyyneleitä
vuodattaa saa vaivoissaan,
murehtia kurjuuttaan.

3.
Kunniaa ja rikkautta,
katoavaa maailmaa
sydämeni rakastaa.
Anna voimaa, viisautta
houkutukset voittamaan,
sinua vain seuraamaan.

4.
Luonas, rakas Jeesus, aina
sieluni on turvassa,
suloisessa suojassa.
Sydäntä ei pelko paina,
eivät juonet saatanan,
viha, vaino maailman.

5.
Milloin vuotaa silmistämme
kyynelvirta katkera,
armollasi lohduta.
Jeesus, olet ystävämme.
Kerran itku iloksi
vielä muuttuu luonasi.

6.
Rauhani on Jeesuksessa
täällä kulkiessani,
täältä lähtiessäni.
Suuren päivän saapuessa
pääsen mailta kyynelten
juhlariemuun pyhien.

Lisää suosikkeihin
Mahd. Isak Ervast 1732. Uud. Elias Lönnrot 1864. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Suomalainen toisinto.
Sama sävelmä: 306 | 312
Luokitus: Ahdistukset ja lohdutus

Virren tarina

355 Jeesus, ilo elämäni

Jesu! ilon’ elämäni

Virren kirjoittaja on todennäköisesti Isak Ervast, 1700-luvun alkupuolella elänyt pappi. Toinen hänen mahdollisesti kirjoittamansa virsi on aamuvirsi 538 ”Oi Jeesus, lohdutukseni”.

Isak Ervast (1700-1757) joutui aloittamaan teologian opintonsa 1720 Upsalassa, kun Turun akatemia oli isonvihan vuoksi suljettuna. Opintonsa hän saattoi sitten päätökseen Turussa, missä hän myös toimi pappina, kunnes hänestä 1741 tuli Kemin (nyk. Keminmaan) kirkkoherra ja lääninrovasti. Hän kuoli liikenneonnettomuuden uhrina, vauhkoontuneen poron yliajamana, ollessaan lääninrovastina tarkastusmatkalla 1757.

Turun-vuosinaan Ervast harjoitti kirjallista toimintaa. Hänen julkaisemastaan Rukouskirjasta otettiin uusia painoksia 1800-luvun lopulle saakka. Hänen käsialaansa lienevät myös useimmat Ahasverus Fritschin rukouskirjan suomennoksen (1732) loppuun liitetyistä virsistä, joista yhteen hän on merkinnyt nimensä akrostikonina, so. sen säkeistöjen alkukirjaimista muodostuu nimi Isak Ervast. Näistä virsistä muutama on voitu osoittaa suomennoksiksi (niitä ovat virret 328 ja 401), ja muut olisivat Ervastin omia runoilemia. Niihin kuuluvat alussa mainitut kaksi nykyisen virsikirjamme virttä.

Virren Jeesus, ilo elämäni otsikoksi sopisivat psalmin 42 sanat: "Kyyneleet ovat leipäni päivin ja öin". Täällä eletään synnin ja kyynelten mailla. Sielu saa vaivoissaan vuodattaa kyyneleitä. "Murhe täällä painaa mieltä, pelko aina ahdistaa, synnin suuruus kauhistaa." Mutta Jeesus on elämän ilo, hän lohduttaa armollaan silloinkin, kun peräti katkera kyynelvirta vuotaa silmistämme. Jeesuksen seuraaja uskoo, että perillä hänen luonaan "itku kerran iloksi vielä muuttuu" ja päästään "mailta kyynelten juhlariemuun pyhien".

Virren oikea otsikko on sittenkin Jeesus, ilo elämäni. Kuvaava alaotsikko voisi olla "Hymyä läpi kyynelten". Sen voisi sanoa luonnehtivan virren turvallisuutta henkivää sävelmääkin, joka on suomalainen koraalitoisinto.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.