Virsi 35; Joulu riemukas
35

Joulu riemukas

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Joulu riemukas,
juhla autuas,
aika armoa tulvillaan!
Maailmamme vaivaan
syntyi Herra taivaan.
Kristityt, riemuitkaa päällä maan!

2.
Tuskaan, taisteluun
päälle ristinpuun
suostui kärsivä Messias.
Pääsiäisen koittoon,
kuolemasta voittoon
tien meille raivasi kuningas.

3.
Henki helluntain,
voima voimakkain,
meidät Herraamme yhdistää.
Valtakunnassansa
Jeesus seuraajansa
Hengellään kansakseen pyhittää.

4.
Laulu enkelten,
voitto Kristuksen
kiitosvirreksi puhkeaa.
Kiitos Jumalalle!
Kiitos Voittajalle!
Kristityt, Hengessä riemuitkaa!

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys

Johannes Daniel Falk 1819. Suom. 1869, Nestor Järvinen 1871. Uud. Niilo Rauhala 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Sisilialainen, pain. Saksassa 1779.
Luokitus: Joulu

Virren tarina

35 Joulu riemukas

O du fröhliche

Tuttu joululaulu ”Oi sä riemuisa” on virsikirjassa kolmen juhlan lauluna Joulu riemukas, jossa on oma säkeistönsä joululle, pääsiäiselle ja helluntaille. Kyseessä on laulun alkuperäinen muoto. Ensimmäinen säkeistö juhlii joulua, toinen pääsiäistä, kolmas helluntaita, ja kaikki huipentuu neljännen säkeistön ylistyshuutoon. Tässä on kolminaisuusvirsi, joka sopii niin jouluun kuin mihin tahansa pyhään.

Napoleonin sodat vetivät virren saksalaisen kirjoittajan Johannes Falkin (1768-1826) humanitaariseen toimintaan. Kun sotavuonna 1813 riehunut kulkutauti oli vienyt hänen perheestään neljä lasta, hän otti omakseen orpolasten asian ja perusti silloiseen kotikaupunkiinsa Weimariin orpokodin. Sen lapsille Falk kirjoitti kolmen juhlan laulunsa. (Heinrich Holzschuherin kahdella lisäsäkeistöllä täydentämä joulun säkeistö tunnetaan kautta maailman.)

Sävelmä, johon laulu on kirjoitettu, on peräisin Sisiliasta ja kuului alkuaan neitsyt Mariaa ylistävään latinankieliseen tekstiin ("O sanctissima"). Johann Gottfried Herder (1744-1803) toi sen Italian-matkaltaan ja liitti sen sävelmineen kansanlaulujulkaisujensa kokonaislaitokseen Stimmen der Völker in Liedern (´Kansojen ääniä lauluissa´), joka ilmestyi vasta Herderin kuoleman jälkeen 1807. Sen mukainen merkintä on virsikirjassa.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.