Virsi 36; Jo vanha vuosi mennyt on
36

Jo vanha vuosi mennyt on

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Jo vanha vuosi mennyt on,
sun kiitos, Jeesus, olkohon,
kun olet meitä suojellut
ja vaaroissamme varjellut.

2.
Taas menneen vuoden aikana
me teimme paljon pahuutta.
Armahda meitä, Herramme,
anteeksi anna syntimme.

3.
Me rukoilemme sinua,
Jumalan Poika ainoa:
Myös kristikuntaa, työtä sen
suojele halki aikojen.

4.
Suo, että tänä vuonna saa
sanasi saarna vaikuttaa,
niin että usko vahvistuu
ja väärät opit kukistuu.

5.
Armosta rikas vuosi suo
ja sanassasi turva tuo.
Synnistä meitä puhdista
ja mieli meissä uudista.

6.
Niin auta meitä elämään
ja kerran täältä lähtemään,
me että taivaankotiisi
pääsemme, Jeesus, luoksesi.

7.
Veisaamme siellä kiitosta
sun enkeltesi seurassa,
kun jälkeen ajan vaiheitten
soit meille ilon iäisen.

Lisää suosikkeihin
Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Juha Kuivanen (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys
Saksalainen, säk. 1 ja 3 1568, säk. 4–7 mahd. Johann Steurlein 1588. Suom. Knut Legat Lindström 1867, uud. ja säk. 2 Elias Lönnrot 1872. Virsikirjaan 1886. Uud. virsikirjavaliokunta 1986. | Sävelmä: Keskiajalta / Saksassa 1543.
Sama sävelmä: 190
Luokitus: Uudenvuodenpäivä

Virren tarina

36 Jo vanha vuosi mennyt on

Das alte Jahr vergangen ist

Jo vanha vuosi mennyt on on tyypillinen esimerkki virsien ja niiden sävelmien muotoutumisesta aikojen kuluessa. Kaupungin virkamiehenä Wasungenissa ja Meiningenissa toiminut saksalainen Johann Steurlein (Steuerlein, 1546–1613) tunnetaan sekä säveltäjänä (ks. virsi 567) että virsirunoilijana. Hänen on arveltu sepittäneen uudenvuoden virtensä Das alte Jahr vergangen ist liittämällä tuntemattoman kirjoittajan kahteen säkeistöön neljä omaansa. Nykyiset 1. ja 3. säkeistö tunnetaan vuodelta 1568, ja Steurleinin säkeistöt julkaistiin 1588.

Virsikirjakomitean jäsen Knut Legat Lindström suomensi tekstin vuonna 1867 ja lisäsi siihen yhden säkeistön sekä joitakin uusia ajatuksia. Elias Lönnrot muotoili virttä edelleen vuonna 1872. Lisätty, nykyinen toinen säkeistö sai tällöin uuden sisällön. Nykyisen asunsa teksti sai virsikirjatyön loppuvaiheessa 1986.

Steurleinin alkuperäinen sävelmä on Saksassa edelleen käytössä, tosin Wolfgang Karl Briegelin vuonna 1687 muokkaamana. Se on esillä J. S. Bachin sävellyksissä. Saksassa vaihtoehtona on Enkeli taivaan -virren (21) sävelmä, joka liitettiin myös suomalaiseen vuoden 1886 virsitekstiin. Vuoden 1938 virsikirjan sävelmistössä (1943) otettiin kuitenkin käyttöön Martin Lutherin Sun sanas suojaa, Jumala -virteen (190) liittynyt sävelmä. Ehkäpä isänmaallisessa hengessä syntynyt ratkaisu on onnistunut. Tuntuuhan varsinkin neljäs säkeistö muistuttavan juuri Lutherin virren ajatuksista.

Erkki Tuppurainen

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.